Junakirjoittamista osa X

Yhyy. Aina Vr syrjii elektronia. Alan kyllä hiljalleen kallistua sille kannalle, että tarvitsisin ”ihan oikean” pankkikortin. Ilmeisesti Visa Elektronilla ei ole mahdollista suorittaa maksua junamatkan peruutuksesta tai muutoksesta. Totesin tämän tänään, kun myöhästyin junasta ja olisin halunnut vaihtaa junamatkani seuraavaan junaan. Mitäs sitten... tuumasin, että pitäkää sitten tunkkinne ja menin pummilla.

Hämmentävää sinänsä huomata miten ihmismieli toimii. Noin periaatteessa olen rehellinen ihminen. En pidä valehtelemisesta. (Taisin joskus kirjoittaakin aiheesta.) Sen sijaan vähän väliä yllätän itseni epärehellisestä tai ainakin sen rajoilla leikittelevästä toiminnasta. Enemmän todellakin teoista, eikä niinkään sanoista. Jos oikeasti on tarve, niin osaan kyllä satuilla mustan valkoiseksi ja tervalepän kalakukoksi. Kiitos siitä kuulunee verbaalisille lahjoille, vilkkaalle mielikuvitukselle ja näyttelijänkyvyille.

Elekielellä on itse asiassa hyvin helppoa johtaa ihmisiä harhaan, jos on oppinut kiinnittämään huomiota omaan elehdintäänsä. Olen joskus pohtinut, että pokerinpeluu voisi olla opettavaista. En vain millään viitsi opetella sääntöjä. Shakissa ja othellossa päihitän livenä useimmiten kaikki läheisimmät kaverini. Ainakin ne, joita vastaan olen pelannut. Verkossa taas en. Luulen, että se johtuu suureksi osaksi siitä, että en voi manipuloida vastapuolta samalla tavalla kasvottomana nettipelaajana.

Kuulostipas se pahalta.

Ehkä musta tulisi hyvä disneypahis.

Koska matkustan pummilla silloin kun olen feilannut lippujeni kanssa.

Tai sitten ei tulisi.