Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2016.

"Uniikit lumihiutaleet" ja samaistumisen tärkeys

Termiä "uniikki lumihiutale" käytetään kuvaamaan henkilöä, joka haluaa kokea olevansa ainutlaatuinen ja kenties sen vuoksi jopa parempi kuin kaikki muut. Myös sukupuoleltaan epätyypillisiä henkilöitä haukutaan usein "uniikeiksi lumihiutaleiksi". Nyt aion kertoa teille, miksi me emme ole "uniikkeja lumihiutaleita".

Yksi keskeisiä asioita sukupuolikokemukselle on samaistuminen. Prinsessaelokuvat halutaan tehdä niin, että pikkutytöt voivat samaistua tarinan prinsessaan. Actionleffat tehdään niin, että pojat voivat samaistua tarinan sankariin. Tytöt vertaavat itseään äitiinsä ja pojat isäänsä. (Jos eivät, niin yhteiskunta katsoo asioissa olevan jotain vikaa.) Kun ihminen laitetaan johonkin sattumanvaraiseen ryhmään, hän välittömästi bongaa joukosta ne, jotka ovat samaa sukupuolta ja huomattavasti todennäköisemmin hän bondaa itsensä kanssa samaa sukupuolta olevien henkilöiden kanssa. 

Sitä on samaistuminen. Ja siinä tai siitä poikkeamisessa ei ole itseisarvoisesti mitään väärää. Se on vain sitä, miten ihmiset keskimäärin toimivat. Siihen, miten suuri osa siitä on kulttuurillisesti latautunutta toimintaa, en ota nyt kantaa. 

Sitten palataanpa meihin 'sukupuolisesti epätyypillisiin'. Sanottakoon tämän ryhmän edustajia nyt vaikka muunsukupuolisiksi. Emme samaistu samalla tavalla miehiin tai naisiin kuin no... miehet ja naiset (olivat he sitten cis- tai transsukupuolisia). Se ei kuitenkaan tarkoita, ettemmekö haluaisi samaistua johonkin. Samaistumme lapsena mielellään sukupuoleltaan epäselviin hahmoihin tai eläinhahmoihin, sillä eläinhahmoilla sukupuoli ei ole niin usein merkityksellinen. Omiin suosikkeihini kuului Saapasjalkakissa. Pidin siitä niin paljon, että kuljin aina saappaat jalassa kun vain mahdollista. Se oli mun 'prinsessavaihe' ja yhtä lailla tärkeä osa identiteetinrakennusprosessiani.

Meillä on siis yhtä lailla tarve samaistua, koska tyypillisesti lähipiirissämme tai valtavirrassa mediatuotteita on meille heikommin samaistumisen kohteita alamme helposti näyttää "uniikeilta lumihiutaleilta", jotka vain kiukuttelevat, koska haluavat jostain syystä olla hankalia. Koska samaistumisen kohteita on vähän, ne vähät samaistumisen kohteet, mitä meillä on, saattavat muuttua ulkopuolisen silmissä naurettavan tärkeiksi. Tähän auttaisi kovasti se, että olisi enemmän samaistumisen kohteita, mediassa, saduissa, piirretyissä, julkisuuden henkilöissä... kaikkialla. 

Toki sitä nimitettään tietenkin homosaatioksi ja vihervassareiden aivopesuksi, kuten kaikkea muutakin mikä tukee vähemmän tavanomaista identiteetinrakennusprosessia. On suorastaan hämmästyttävää, miten vihamielisesti ihmiset suhtautuvat kaikkeen, mikä voisi edistää minun ja muiden muunsukupuolisten mielenterveyttä. Nähtävästi meidän ei haluta olevan yhteiskuntakelpoisia yksilöitä, jotka käyvät töissä ja maksavat verorahansa.


Internet on monella tapaa helpottanut elämäämme. Koska netin kautta voimme etsiä vertaistukea helposti ympäri maata tai jopa maailmaa, emme ole aivan niin sidottuja siihen paikkakuntaan, johon olemme sattuneet päätymään. Nimittäin kyllä, samaistumme myös toisiimme ja toistemme kokemuksiin. Sen vuoksi internetissä pyörivät vertaistukiryhmät ovat niin tärkeitä. Transihmisille suunnattuja foorumeja on suomessa muun muassa: Sukupuolikuu (suunnattu kaikille sukupuolivähemmistöön kuuluville), puuteri.org (suunnattu transfeminiinisille ihmisille), wtftm.org (suunnattu transmaskuliinisille ihmisille).

Koska muihin ihmisiin ja muiden ihmisten kokemuksiin samaistuminen on meille niin tärkeää, tästä voisi päätellä, ettemme suinkaan halua olla ainoita kaltaisiamme koko maailmassa, vaan mekin yleensä kaipaamme ryhmää johon kuulua, porukkaa johon samaistua. Emme ole uniikkeja lumihiutaleita, vaan hieman erilaisia ihmisiä kuin miehet ja naiset.