Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2013.

Uutiskatsaus vol 4

Katsaus minua kiinnostaviin päivän aiheisiin... jälleen kerran.


...vaikka niitä on merkittävästi aiempaa vähemmän. Mitä hittoa? Jos sudet ovat alkaneet tunkea oikeasti pihoille, on syy nyt sitten kyllä jossain muussa kuin liian suuressa lukumäärässä...

Häiritsevää on myös, että IltaSanomien otsikko "Susien kaatolupia lisättiin viisi" kuulostaa informatiivisemmalta ja vähemmän provokatiiviselta. 

Unohtivat kuitenkin mainita, että C-vitamiini lyhentää sen yhden päivän flunssaa vain, jos sitä alkaa nauttia heti sairastuttuaan. 

Se on hyvä kysymys. Valitettavasti. The Gloal maililla aiheesta lisää.


Valitusosoite

Tähän voi raportoida aina kun uusin ulkoasu saa pääsi särkemään.

Muahhahhah. Musta & keltainen ♡

Hyi, ei, mitä hittoa... D8


Hyvät ja huonot uutiset

Hyvä uutinen:

Sarjakuva kelpaa jo ylioppilaskokeissakin kirjallisuudentutkimuksen kentälle:
http://abitreenit.yle.fi/files/abitreenit/aidinkieli_tekstitaito_k2013.pdf

Huono uutinen:

Törmäsin tähän englanninkieliseen artikkeliin facebookissa, enkä tiedä sen alkuperäistä lähdettä, mutta herätti kyllä ajatuksia. Sinänsä ei ole mitenkään uutta, että kerjääminen on organisoitua, mutta en olekaan koskaan tullut ajatelleeksi vauvojen osuutta tässä.


Near the metro station sits a woman of uncertain age. Women’s hair is confused and dirty, her head bowed in grief. 
The woman sits on the dirty floor and next to her lies a bag. In that bag people throw money. On the hands of a woman, asleep, is a two year old baby. He's in a dirty hat and dirty clothes. 
“Madonna with baby” - numerous passers-by will donate money. The people of our kind- we always feel sorry for less fortunate. We are ready to give unfortunate people the last shirt, the last penny out of your pocket and never think another issue.  Helping, seems like. “Good job done”... 
I walked past a beggar for a month. Did not give any money, as I knew that this is a gang operated scam and money collected by the beggar will be given to whoever controls beggars in the area. Those people own numerous luxury properties and cars. Oh and beggar also gets something, of course “ A bottle of vodka in the evening and a döner kebab”. 
A month later, walking past the beggars, as shock, it suddenly hit me….
I'm staying at a busy crossing, stared at the baby, dressed as always- dirty track suit. I realized that it seemed "wrong", finding a child in a dirty underground station from morning to evening. The baby slept. Never sobbed or screamed, always asleep, burying his face in the knee of a woman who was his MUM.

Do any of you, dear readers, have children? Remember how often they slept at the age of 1-2-3 years? Hour two, maximum three (not consecutive) afternoon nap, and again – movement. For the whole month, every day of my walking in the underground, I've never seen a child awake! I looked at the tiny little man, with his face buried in the knee of his mother, then at the beggar, and my suspicion was gradually formed. – Why he sleeps all the time? I asked, staring at the baby. 
The beggar pretended not to hear me. She lowered her eyes and hid her face in the collar of her shabby jacket. I repeated the question. The woman again looked up. She looked somewhere behind my back, tired with utter irritation. Her look was similar to the creatures from a different planet. 
- F **k off ... her lips murmured.
- Why is he asleep?! I almost cried ...
Behind me someone put his hand on my shoulder. I looked back. A some old man was looking at me disapprovingly:
– What do you want from her? Can’t you see how hard she’s got it in her life… Eh …
He gets some coins from his pocket and throws them in the beggar’s bag. 
Beggar made a hand wave of a cross, portraying the face of humility and universal
grief. The guy removed his hand from my shoulder and strolled out of the underground station. I bet, at home, he will tell how he defended poor, distraught woman from a soulless man in a tube station. 
Next day I called a friend. It was a funny man with eyes like olives Romanian nationality. He only managed to complete three and a half years of education. The complete lack of education does not prevent him from moving around the City streets on very expensive foreign cars and live in a “small” house with countless number of windows and balconies. From my friend I managed to find out that this business, despite the apparent spontaneity, clearly organized. Its supervised by begging organized crime rings. The children used are in "rent" from families of alcoholics, or simply stolen.

I needed to get the answer to the question – why is the baby sleeping? And I received it. My friend Gypsy said the phrase, completely ordinary with calm voice that twisted me in shock, just like he was talking about weather report:
-They are on heroin, or vodka ...
I was dumbfounded. "Who is on heroin? Whom – under vodka?! "
He answered: "The Child, so he doesn’t scream. The women will be sitting whole day with him, imagine how he might get bored?" 
In order to make the baby slept the whole day, it pumped up with vodka or drugs. Of course, children's bodies are not able to cope with such a shock. And children often die. The most terrible thing – sometimes children die during the "working day". And imaginary mother must hold another dead child on her hands until the evening. These are the rules. And the by passers-by will throw some money in the bag, and believe that they are moral. Helping "mother alone" … 
… The next day I was walking near the same underground station. I stocked up journalistic identity, and was ready for a serious conversation. But the conversation didn't work out. But turned out the following ... 
A woman was sitting on the floor and in her hands she was holding a child. I asked her a question about the documents on the child, and, most importantly, where was yesterday's kid, which she simply ignored. 
My questions were not ignored by passers-by. I was told that I was out of my mind screaming at poor beggar with a child. All in all, I was escorted out of the tube station in disgrace. One thing remained was to call the police. When police arrived, beggar with the baby disappeared. I stood with a full sense of - “I'm trying to fight windmills”. 
When you see in the subway, on the street whether women with children, begging, think before your hand climb for money. Think about that, if it wasn't for your hundreds of thousands of handouts, the business like this would have died. The business would die and not the children-inflated with vodka or drugs. Do not look at the sleeping child with affection. See horror… Since you're reading this article, you know now- why the child is sleeping in beggars hands. 
P.S.
If you copy this article on your wall or just click "Share", your friends will read it too. And when you decide again to open your wallet to throw a coin to a beggar, remember that this charity could cost another child's life.

Ps.
Päivän annos keltaista lehdistöä: Banaani

Koirarotupohdintaa osa x

Olen niin kutsutusti istunut tämän blogimerkinnän päällä jo pidempään, mutta ehkä minun pitäisi tämäkin julkaista. Todennäköisesti blogiin tulee tässä vielä vuosien varrella lisää vastaavaa koirarotupohdintaa ja vielä syvemmälle ja tarkemmin rotuvalintoja analysoiden, mutta tässä on tällä hetkellä lista koiraroduista, joista olen potentiaalisesti kiinnostunut. Listaan tulee varmaan myöhemmin vielä lisää rotuja ja myöhemmin tulee myös blogimerkintä, mihin rotuja on karsittu pois ja perusteltu paremmin eri valintoja.

Tämä blogimerkintä koskee siis ensisijaisesti rotukoiria. Minulla on myös erinäisiä nykyistä rotujalostusta kritisoivia ajatuksia, enkä näkisi mahdottomana jonkinlainen tyyppikoiran ottamista. Tyyppikoirista ei kuitenkaan ole vielä riittävästi informaatiota, että osaisin sanoa niistä yhtään mitään.


Millä kriteerein mukana listassa?

Eli miten juuri nämä koirat ovat ylipäätään päätyneet listalleni. Kun kuulen tai havaitsen jostain koirarodusta jonkin mielestäni hyvän ominaisuuden, tarkistan vähintään seuraavat kriteerit, ennenkuin otan sen edes harkintaan.

Kriteeri nro.1 Pitkäikäisyys. 

Haluan, että koirallani on melko hyvät mahdollisuudet elää suhteellisen terveenä kymmenvuotiaaksi. Mielellään tietysti vielä pidempäänkin. Tämä itsessään sulkee pois terveydellisesti kaikkein moniongelmaisimpia.


Kriteeri nro.2 Ulkonakö & rakenne

Kyllä, ulkonäkö on keskeinen kriteeri koirarotua valitessani. Haluan, että koirani näyttää koiralta. Tai edes koiraeläimeltä. Eli sen pitää vastata mielessäni olevaa koiran prototyyppiä. En halua, että koirani näyttää esimerkiksi makkaralta, päähineeltä, tankkerilta, pehmolelulta tai luurangolta.

En myöskään halua, että sen silmät pullottavat päästä, ainakaan sen enempää kuin sitä, että silmät katoavat johonkin nahan tai karvan joukkoon. En myöskään halua, että maha viistää maata tai kuono on muuttunut ruttukimpuksi jossain vaiheessa jalostusta.


Kriteeri nro.3 Luonne, käyttöominaisuudet, koulutettavuus

Onko rotu sellainen, että osaisin ja haluaisin järjestää sille sopivaa puuhaa? Pystyisinkö kouluttamaan sen? Tästä karsin ensiksi pois kaikkein ilmeisimmin minulle epäsopivat. Listalla on muutamia, jotka eivät sovi tämänhetkiseen elämäntilanteeseeni, mutta voisin kuvitella, että joskus jatkossa voisin olla kiinnostunut niistäkin.


Näiden syiden vuoksi listalleni on valikoitunut enimmäkseen paimenkoiria, kanakoiria ja noutajia.


Millä kriteerein valitsen loppuen lopuksi sopivimmat rodut?
Ensiksikin, rodusta pitää olla saatavilla riittävästi vertailukelpoista informaatiota. Ne, mistä minulla on riittävästi informaatiota syynään vielä kertaalleen tarkemmin kriteeri kolmosen mukaan ja terveyden mukaan. Silloin tutkin sellaisia ominaisuuksia, kuin esimerkiksi erilaisten sairauksien esiintymistä, lonkka- ja niveltilastoja, haukkuherkkyyttä, turkinhoidon vaativuutta, riistaviettiä, energisyyttä...

Kun kerännyt näistä riittävästi informaatiota ja kenties sulkenut pois kaikkein epäsopivimmat, alan keskustella aiheesta enemmän muiden samassa taloudessa asuvien henkilöiden kanssa. Vaikka olen monissa asioissa melkoinen diktaattori, on koiran hankita kuitenkin sen verran iso päätös, että siinä on oltava kaikkien mukana.

Alla on tämänhetkinen lista ja linkkejä suomenkieliseen informaatioon roduista.


The lista:


Rotu « Linkki rodun sivuille: [Linkkejä muihin tietolähteisiin]
Luokka
Keskimääräinen elinikä KoiraNetin Jalostustietojärjestelmän kuolinsyytilastojen mukaan.
* = otanta on alle 100 yksilöä
** = otanta on alle 50 yksilöä

Bordercollie: [Koirarodut]
FCI 1 - Lammas- ja karjakoirat
9 v

Bretoni[Koirarodut]
FCI 7 - Kanakoirat
9 v  3 kk *

Englannin springerspanieli: [Koirarodut]
FCI 8 - Noutajat, vesikoirat ja ylösajavat
8 v  8 kk

Eurasier: [Koirarodut]
FCI 5 - Pystykorvat, ylösajavat
10 v  2 kk *

Kultainennoutaja: [Koirarodut] [Suomen noutajakoirajärjestö]
FCI 8 - Noutajat, vesikoirat ja ylösajavat
10 v 4 kk

Scipperke: [Koirarodut]
FCI 1 - Lammas- ja karjakoirat
9 v 6 kk

Shetlanninlammaskoira: [Koirarodut]
FCI 1 - Lammas- ja karjakoirat
10 v 5 kk

Sileäkarvainen collie: [Koirarodut]
FCI 1 - Lammas- ja karjakoirat
9 v 4 kk


Muita kiinnostavia, joita seurailen:

Kooikerhondje: [Koirarodut]
FCI 8 - Noutajat, vesikoirat ja ylösajavat
7 v 11 kk **

Stabyhoun: [Koirarodut]
FCI 7 - Kanakoirat - 6 v 8 kk **

Mittelspitz: [Koirarodut]
FCI 5 - Pystykorvat ja alkukantaiset - 6 v 7 kk *

Keeshond [Koirarodut] / Wolfspitz: [Koirarodut]
Miniatyre Australian shepard [Koirarodut]
Drentschenpeltopyykoira [Koirarodut]


EDIT: 11.7.2013

Löysin uuden kiinnostavan rodun jossa on kaikki, mitä haluaisin rottweilerista, ilman niitä osia, mitä en halua. Huikeaa. Tämä on kuitenin niitä rotuja, että menee varmaan vielä vähintäänkin kymmenen vuotta, ennen kuin minun kannattaa edes harkita tämän hankkimista. Luultavasti vielä enemmän.

FCI 1 - Lammas- ja karjakoirat
8 v 10 kk


LISÄYS: 8.2.2013

Jos mulla on listalla bordercollie ja beauceron, niin kai tämäkin pitää lisätä, vaikka ei hetkeen olekaan resursseja tähänkään:

Rhodesiankoira: [Koirarodut]
FCI 6 - Ajavat ja jäljestävät koirat
8 v 1 kk

Uutiskatsaus vol 3

Ihan vain päivän... linkkejä.

Vaari oli natsi
Hesarin artikkeli, johon kannattaa käyttää aikaa ja viikon ensimmäinen ilmainen luku.

Liittyykö aspergerin oireryhmä koulusurmiin
Toinen ihan mielenkiintoinen artikkeli. Otsikko on makuuni turhan raflaava, mutta itse jutussa on melko hyvin tuotu esille se, ettei asioiden välille pitäisi vetää liian suoria yhteyksiä. Eikä ennen kaikkea yleistää. Koulusurmaajilla voi olla aspergerisia piirteitä, mutta kaikki joilla on aspergerisia piirteitä eivät ole koulusurmaajia. Joillain kriteereillä mitattuna minullakin olisi joitain aspergerisia piirteitä.

Super effective
Jos assosioit linkin nimen välittömästi erääseen nimettömään peli & manga & animesarjaan, olet mitä todennäköisemmin sarjakuvan kohderyhmää.

Päivän annos keltaista lehdistöä:

Tappajatintti kuoli

Mediakriittisyys

Kolmassadas ensimmäinen blogikirjoitus Perspektiivivirheeseen...

Niin siis. Lisää pään sisäisten toimintojeni analysointia:

Mediakriittisyydestä:

Eli uskonko suomalaisille tyypilliseen tapaan 80 % kaikesta, mitä luen (lähde: tuntematon). Rehellisesti sanottuna, en tiedä. En ole koskaan merkinnyt mihinkään ylös. Ymmärtääkseen mediakriittisyyttä, on ymmärrettävä omaa informaation prosessointiaan. Mitä tapahtuu, kun saan informaatiota ympäröivästä maailmasta. Mitkä asiat vaikuttavat informaation uskottavuuteen noin ensinalkuun:

Aivan ensimmäiseksi havainnoin sotiiko uusi informaatio minulla jo olevaa pohjatieto-kokonaisuutta vastaan. Toisekseen havainnoin, ontuuko informaation sisäinen logiikka. Kolmanneksi, minulla on taipumusta suhtautua jopa tarpeettoman kriittisesti teksteihin, joiden oikeinkirjoitus on päin honkia. Minun mielestäni hyvään tiedonvälitykseen kuuluu myös hyvä kieli.


Olen valmis myös kyseenalaistamaan omia ennakkokäsityksiäni ja "päivittämään pohjatietojani", jos ilmenee sille olevan tarvetta. Useammin tosin sen sijaan, että täysin hylkäisin vanhan informaatiorakenteen, hyväksyn uuden informaation yhdeksi vaihtoehdoksi. Myöhemmin kun saan lisää informaatiota aiheesta, päätän ehkä sitten kumman kannalle kallistun mieluummin. Tai sitten vain hyväksyn molemmat vaihtoehtoisina selitystapoina ja alan rakentaa samasta aiheesta kahta toisistaan eriävää informaatiorakennetta, johon suhteutan myöhemmin saatavan informaationi.

Silloin kun tulee jotain uutta (ja jossain määrin kiinnostavaa), josta ei ole minulla ennestään pohjainformaatiorakennetta, pyrin yleensä etsimään asioista useamman näkökulman ja muodostamaan niistä jonkinlaisen mielikuvan aiheen ympärillä pyörivästä keskustelusta. Aina välillä testaan rakenteita keskustelemalla aiheista tuttujen ja tuntemattomien kanssa ja havainnoin miten rakenteet toimivat ja arvioin missä määrin niitä on tarvis päivittää.

Kanikuvia

Lukijoiden pyynnöstä!

Ei vaan, olen jo aiemmin suunnitellut laittavani esille kuvia myös toisesta asuntoni karvalapsesta. Kuvia onkin kertynyt jonkun verran, mutta suurimmassa osassa niistä huonon valon tai kameran vuoksi pupuseni näyttää lähinnä mustalta möhkäleeltä, joka voisi yhtä hyvin olla vaikka saapas.

Tässä siis muutamia elokuulta saakka kertyneitä kanikuvia, joissa Aalo jopa näyttää kanilta:



"Höpsis. Ei sinun häkkiä tarvitse siivota. Pidän siitä tällaisena!"


Eräänä päivänä, kun avasin roskiksen, minua odotti yllätys...








Sitten, vastaus kysymykseen siitä, miten kissat ja kanit tulevat keskenään toimeen:

Suuren osan aikaa, niitä ei kinosta. Kumpaakaan.

Joskus sitten vähän kinostaa...





 

Naapurin Villeäkin kiinnostaa...
Vähän enemmänkin....

Liikaakin.




Ei Ville ole ainoa, jota joskus kiinnostaa...

Osaavat ne olla nätistikin.



Entäs sitten "The vihaan kaikkea" - Petteri?

Ei sekään jaksa aina vihata.

Tuoreen kaninomistajan ihmetykset

Minulla on nyt ollut vähän alle puoli vuotta kani. Naaraspuolinen kääpiöluppakorva, kasvattajanimeltään Delia. Kotona sanotaan Aalo. On muutamia asioita, joita olen tänä aikana ihmetellyt ja osaan olen saanut vastauksen.

Ensin selvitetyt ihmetykset:

Kotiutuminen:
Kani ei halua tulla ulos häkistä.
Tämä oli heti ensimmäisiä yllätyksiä, joka tuli välittömästi kanin saavuttua. Päättelin, että sitä pelottaa. Annoin sen olla rauhassa häkissä, jossa sillä oli ruokaa, vettä, kuivikkeita pohjalla ja jonkinlainen tunneli.  Lukiessani hoito-ohjeita huomasin maininnan siitä, että kani kaipaa rauhaa ja aikaa totutteluun.

Seuraavana aamuna se uskalsi tulla ulos häkistä syödessäni aamupalaa. Olin rajannut sen "ydinreviirin" keittiöön, jossa se on saanut kulkea vapaasti siitä lähtien. En pitänyt kiirettä sen silittämisen ja syliin ottamisen kanssa. Alkuunsa istuin vain lattialla (joko yksin tai kissan tai kaverien kanssa) ja annoin herkkuja (mm. porkkanaa ja omenaa) kädestä.

Nykyään kani ei pidä siitä, että siltä on suljettu jotain pois. Häkissä se voi olla suljettunakin kiltisti silloin kun imuri on käynnissä, mutta heti äänen lakattua alkaa kalterien jyrsiminen. Keittiöstäkin se olisi jatkuvasti poistumassa.

Kanin silmät vuotavat.
Muutoin se vaikutti täysin terveeltä, ainoastaan sen silmät vuotivat. Kasvattaja arveli, että se johtui olosuhteden muutoksesta. Kasvattajalla se oli ollut ulkotilaa vastaavassa ilmassa ja kerrostalon sisäilma on merkittävästi kuivempaa. Koska se loppui itsestään, oletan kasvattajan olleen oikeassa.

Ääntely:
Se on hiljaa.
Niin. Enimmäkseen kanit ovat melko hiljaisia. Eniten meteliä niistä lähtee yleensä, kun ne kaivavat jotain. Illalla, kun olen menossa nukkumaan kani joskus keksii viereisessä huoneessa alkaa kuopsuttaa jotain innokkaasti.

Murahtaminen:
Kanit osaavat murahtaa. Oletan sen tarkoittavan, että ne eivät pidä jostain. Jos otan sen kiinni kantaakseni toiseen paikaan se joskus urahtaa.

Ähkiminen:
Ääni, joka on jotain "eh"-äännähdyksen ja hiljaisen röhkimisen väliltä on ilmeisesti täysin normaalia ääntelyä. Aalolta olen kuullut sitä lähinnä, jos on ihan hiljaista ja kani pomppii ympäriinsä. Paikalla ollessaan se ei pidä sellaista.

Käytös:
Se kaivaa mua.
Tarkoittaa ilmeisesti uteliaisuutta. Kanit myös kaivavat ihan vain siksi, että ovat kaneja. Aalo tykkää kaivaa pahvilaatikoita.

Se puri mua.
Olen uskonut sen näykkäisyn tarkoittavan närkästystä vallitsevaan tilanteeseen ("Jalkasi on tiellä, en pääse kulkemaan" tai "laske minut alas, en halua olla sylissä enää"), mutta ilmeisesti se on myös jonkinlainen uteliaisuuden osoitus.

Korkeat, hyppytemput
Oletin, että se on joko innoissaan, tai sitten se vain... kaneilee. Kanikasvattajien mukaan kyseessä on merkki hyvästä olosta.

Kissojen jahtaamainen häntä pystyssä
Oletan, että se liittyy jotenkin kanien pariutumiseen. Ainakin sen elkeistä päätellen. Kastroituja kissapoikia parempaakaan kavalieerimateriaalia ei nyt ole saatavilla. Kissa puolestaan oli vain iloinen, kun "kani haluaa leikkiä mun kaa!!".

Karvan nyppiminen
Sen "pesäkolosta" löytyi ehkä nyrkin kokoinen tokkelo karvaa. Se kuulemma liittyy valeraskauteen, eikä ole vaarallista.

Vielä mysteeriksi jääneet:

Paikallaan oleminen silitettäessä
En ole vieläkään aivan varma, että tarkoittaako se sitä, että kani pitää niskasta rapsuttelusta, vai sitä, että se on halvaantunut kauhusta tai jotain.

Kissanhiekkalaatikko-fiksaatio
En tiedä, miksi Aalo välttämättä haluaisi mennä kissanhiekkalaatikkoon, siitä riippumatta mitä siellä on, vai onko ollenkaan mitään. Ehkä se vain tykkää laatikoista. Joka tapauksessa asetimme laatikon niin, että Aalo ei pääse sinne, koska paakkuuntuva kissanhiekka voi olla vaarallista kaneille.


Elämä

Maanantai aamuna herääminen on tuskaa. Kahdeksan luento tuntuu epäinhimilliseltä. Tuntuu, etten tajua mitään ja kaikki tapahtuu jonkinlaisen paksun lasin takana. Yritän pysyä hereillä ja odotan luennon loppumista.

Viimein se loppuu, kymmeneltä. Puen vaatteet ja astun ulos varsin miellyttävään talvisäähän. Ei ole liikaa pakkasta, mutta ei myöskään sohjoa, eikä liukasta. Ei sada mitään, eikä aurinko häikäise. Säässä ei ole mitään vikaa.

Jotain on kuitenkin vialla. Katson viiden riviä lipputankoja. Yhdessä niistä on lippu. Se ei ole aivan ylhäällä. Se on oikeaoppisesti toisen kolmanneksen kohdalla, niin että kankaan alareuna on roikkuessaan puolessa välissä.

Huomaan seisahtuneeni tangon eteen tuijottamaan sitä pää kallellaan. Käännän katseeni kulkusuuntaan ja jatkan matkaa. Mietin, voiko ihminen ottaa osaa sanomatta mitään tai tietämättä mitään vainajasta.

Elämä ei ole tuskatonta.

Kakkahousu

Ylioppilaslehti: Paskoimme housuun bussissa Turkuun

Heti alkuunsa mä en tiedä, mitä mieltä mä olen tästä sen enempää kuin että mitä mun pitäisi sanoa tästä. Jonkin aikaa tätä mautonta, tai kenties paskanmakuista juttua pureskeltuani olen pääsemässä johonkin lopputulokseen.

Se nojautuu siihen äärimmäisen huonona ja halpana pidettyyn huumorin lajiin, kakka&pissahuumoriin. Se naurattaa minua. Minua naurattaa, että joku vääntää tietoisesti paskan housuihinsa bussissa, kirjoittaa siitä artikkelin ja saa sen julkaistua. Saa sen julkaistua Ylioppilaslehdessä, jota minäkin tuen yliopisto-opiskelijana. Jostain syystä minusta ei tunnu edes kovin pahalta, että tuen näin kirjailmellisesti paskaa journalismia. Moni aihetta kommentoinut näyttää kyllä mielensä pahoittavan.

Kuitenkin, kaikella brutaaliudellaan, journalistisella pohjanoteerauksellaan, mauttomuudellaan (joskin hajuttomaksi sitä tuskin voi nimittää...) ja pinnallisuudellaan se pakottaa ihmiset ottamaan kantaa. Olemaan puolesta tai vastaan. Pistämällä minut kirjoittamaan julkiseen blogiini artikkelista paskasta. Raportti ei siis missään tapauksessa ole mitätön, vaikka sen sisältö varsinaista paskaa onkin. Se huomataan, huomioidaan ja siihen otetaan kantaa.

Se on siis kerrassaan mitä mainioin trolli. Ja niin randomista asiasta, ettei sitä voi kuin jollain mystisellä tavalla arvostaa.


Muokkaus //
On myös jotenkin mielenkiintoista seurata ihmisten diagnooseja jutun kirjoittaneista ihmisistä. He ovat kuulemma ihan sairaita. Tai vähintäänkin lapsen tasolle jääneitä. Minusta he eivät ole välttämättä kumpaakaan, mutta saattavat yhtä hyvin olla jossain määrin kumpaakin. En tunne heitä.

Artikkelista välittyy ensin jonkinasteinen riemu. Epäusko. Artikkelia lainatakseni 'tuli fiilis, että voi tehdä ihan mitä tahansa'. Vastustetaan konventioita. Loppuen lopuksi ei enää olekaan kovin kivaa. 'Jos voi tehdä ihan mitä tahansa, niin miksi tämä?'. Niin. Miksi nuori ihminen istuu vapaaehtoisesti bussissa, paskat kirjaimellisesti housuissa? Kertoakseen meille siitä.

Se, että kertoo ihmisille, miltä oikeasti tuntuu istua paskat housuissa on minusta ihan arvostettava teko. "Kuka ihme haluaa istua vapaaehtoisesti paskat housuissa?" Et mitä ilmeisemmin sinä ainakaan. Eikä minuakaan hirveästi innostaisi. Yksi vaihtoehtoinen lähestymistapa olisi miettiä, kuinka silti me pistämme toisia ihmisiä istumaan paskat housuissa. Kuka tahansa meistä voisi tämänhetkisellä systeemillä joutua istumaan vasten tahtoaan kakkat housuissa. Nimittäkäämme sitä vanhustenhuollon resurssipulaksi.


Muokkaus 2 //
Löytyipä aiheesta oikeasti kiinnostavaakin tekstiä mediasta: ensimmäinen viidestä. Kulttuurintutkimusta opiskelevana henkilönä tämä on minusta kiinnostavaa.

Ja on edelleen viehättävää, miten koko Suomen media pelaa parin trolliopiskelijan pussiin. Enkä tarkoita rahapussia sen enempää kuin pussiin puhumistakaan.

Muokkaus 3 //
Koska on vaan ihan pakko linkata vielä tämä.