Autoilua
Kävin viimeviikonloppuna etelä-Suomessa kaverilla. Ensimmäistä kertaa moottoritiellä jee… No ei oikeasti ollut kivaa.
Olin viimein päässyt: eksymättä moottoritielle, sen kummempia mokailematta moottoritien loppuun ja Tampereelle ja Tampereelta tutulle tielle, josta osasin jo varmasti kotiin. Oli siis aika rentoutua, kun FLASH! totesi telkänpönttö. Mietin, että en kyllä hitto soikoon ajanut ainakaan kovin paljon yli kahdeksaakymppiä. Mielestäni jopa suunnilleen tasan 80.Vai oliko siinä ollut jonkun risteyksen ajan kuudenkympin alue? No voi…
Tänäviikonloppuna sitten sain tietää miten lujaa olin ajanut ja miten lujaa olisi pitänyt ajaa. Ajoin 84 km/h kahdeksankympin varoitualueella. Kirjallinen huomautus. Ei sakkoja. Isä vain vittuili.
Muutenkin musta tuntuu, että kun mä ajan sillä isän saksasta tuomalla bemarilla on kuin olis jonkun amisjätkän kyydissä, vaikka ajan ihan itse. Sitten ajaessani vähänkin oudompaa tietä huomaan puristavani rattia ihan järkyttävästi ja olevani muutenkin olemukseltani kuin jäykkä paska. En mä meidän toisella autolla ajaessani ole niin jännittynyt. Epäilin sen auton ensimmäisestä ajokerrasta lähtien, että hitto mä vielä kuolen autokolarissa. Tai sitten ehkä aivokasvaimeen.
No mitäs muuta mulle kuuluu? Syyslomaa pukkaa. Maanantaina pitäisi käydä katsastamassa auto. Äiti ehdotti, että olisi "siinä samalla" pitänyt käydä yhdessä paikassa. Ei siinä mitään, mutta minusta "siinä samalla" on vähemmän kuin sata ylimääräistä kilometriä.
Olin viimein päässyt: eksymättä moottoritielle, sen kummempia mokailematta moottoritien loppuun ja Tampereelle ja Tampereelta tutulle tielle, josta osasin jo varmasti kotiin. Oli siis aika rentoutua, kun FLASH! totesi telkänpönttö. Mietin, että en kyllä hitto soikoon ajanut ainakaan kovin paljon yli kahdeksaakymppiä. Mielestäni jopa suunnilleen tasan 80.Vai oliko siinä ollut jonkun risteyksen ajan kuudenkympin alue? No voi…
Tänäviikonloppuna sitten sain tietää miten lujaa olin ajanut ja miten lujaa olisi pitänyt ajaa. Ajoin 84 km/h kahdeksankympin varoitualueella. Kirjallinen huomautus. Ei sakkoja. Isä vain vittuili.
Muutenkin musta tuntuu, että kun mä ajan sillä isän saksasta tuomalla bemarilla on kuin olis jonkun amisjätkän kyydissä, vaikka ajan ihan itse. Sitten ajaessani vähänkin oudompaa tietä huomaan puristavani rattia ihan järkyttävästi ja olevani muutenkin olemukseltani kuin jäykkä paska. En mä meidän toisella autolla ajaessani ole niin jännittynyt. Epäilin sen auton ensimmäisestä ajokerrasta lähtien, että hitto mä vielä kuolen autokolarissa. Tai sitten ehkä aivokasvaimeen.
No mitäs muuta mulle kuuluu? Syyslomaa pukkaa. Maanantaina pitäisi käydä katsastamassa auto. Äiti ehdotti, että olisi "siinä samalla" pitänyt käydä yhdessä paikassa. Ei siinä mitään, mutta minusta "siinä samalla" on vähemmän kuin sata ylimääräistä kilometriä.