Hammaskuulumisia

Koska minulta poistettiin tänään hammas, enkä sen takia saa, enkä jaksa tehdä muutakaan, istun koneella ja kirjoitan blogimerkintöjä.

Ensiksi operaatioista nimeltä yhden hampaan paikkaus ja toisen poistaminen.

Ensimmäinen toimenpide on alueen puuduttaminen. Se sattuu suunnilleen saman verran kuin, neula verenluovutuksessa, mutta sillä tökätään useampaan kertaan ja se tuntuu myös muutoin epämiellyttävämmältä. Sen lisäksi puudutusaine on kamalan makuista... tai jokin muu samassa toimenpiteessä käytettävä aine.

Sen jälkeen sörkitään vähän ja katsotaan tehoaako puudutusaine. Samalla juttelimme enemmän ja vähemmän sujuvasti hammaslääkärin ja hammashoitajan kanssa rastoista ja kirjojen lukemisesta. Keskustelu oli joskin tämäntapaista:

Hammaslääkäri: Pitkillä pyörämatkoilla mä olen joskus lukenut kirjaa, kun oli vaan tasasta ja suoraa tietä, eikä juuri muita kulkijoita.

Hammashoitaja: Olis kiva, jos autoa ajaessakin vois lukea kirjoja... Menee vaan vähän vaaralliseksi.

Minä: Häänhikijja.

Hammaslääkäri: Niinpä! Mä kuuntelen välillä äänikirjoja pitkillä automatkoilla. Matka menee ihan eritavalla rattoisasti kuin vaikka radiota kuunnellessa.

Hammashoitaja: Vois täälläkin alkaa kuunnella, niin asiakkaat jäis tänne mieluummin!

Hammaslääkäri: Pitäis vaan olla aika kovalla, että kuulis poraamisen yli...

Sitten alettiin porata hammasta. Se kuulosti aika pahalta, kuullessani oman kalloni läpi ääniä, joita olen tottunut kuulemaan lähinnä remontin yhteydessä. Poraaminen ei varsinaisesti tuntunut juuri miltään, mutta vesi, jota käytetään hampaan ja terän viilennykseen poraamisen aikana präiskötti ympäri suuta ja sitä piti välilä nieleskellä ja varoa, ettei vedä väärään kurkkuun.

Poraamisen jälkeen alettiin työntää paikka-ainetta suuhun ja hammaslääkäri muovaili siitä suuhun sopivan. Sitten paikkaa hiottiin ja tasoiteltiin.

Sitten oli hampaan poistamisen vuoro. Jälleen testattiin puudutusaineen toimivuus ja hammaslääkäri sörkki hammasta tavalla, jonka tiesin tekevän tavallisesti harvinaisen kipeää. Reikä oli niin iso, että olin aiemmin kokeillut sitä itse sormellani ja saanut kunnon vihlonnat. Nyt ei kuitenkaan tuntunut kipua, ainoastaan paine siitä, että sen alueella tehtiin jotain.

Lääkäri varoitti, että saattaa kuulua rutinaa ja muita ääniä, mutta se on ihan normaalia toimenpiteen aikana. Tunsin enemmän painetta hampaassani ja pienen, lievän rutinan. Sitten hammashoitaja lähti hääräämään jotain ja hammaslääkäri jäi operoimaan jotain suuhuni. Vasta, kun hoitaja kysyi halusinko hampaan mukaan, tajusin, että varsinainen hampaan poisto oli ollut jo hetken aikaa sitten ohitse ja hoitaja parhaillaan laittoi hammasta pussiin.

Hammaslääkäri laittoi pienen sideharsomöykyn painesiteeksi suuhuni, käski purra hampaita yhteen 20 minuuttia ja lykkäsi kouraan hoito-ohjeen, joka kielsi syömästä tänään mitään kiinteää. Se oli sitten siinä. Itse poisto oli hyvin nopea toimenpide ja ohi varmaan alle puolessa minuutissa.

Tein lounaaksi, jonka nautin ohjeen mukaan reilun kahden tunnin kuluttua lääkäriltä pääsystä, bataattisosekeittoa. Koska keitosta tuli varsin maukasta, laitan teille päivityksen loppuun ohjeen, jonka sävelsin päästäni ruokaa tehdessäni.

Toimenpiteen jälkeen ei sattunut juuri mihinkään, ennenkuin puudutusaine alkoi haihtua. Nyt suuta särkee, eikä huvita tehdä mitään.

Bataattisosekeitto

Ainekset:

1 bataatti

4 porkkanaa

1 omena

ruokalusikallinen hunajaa

kukkura teelusikallinen merisuolaa

Ohje:
Kuori ja pilko bataatti ja porkkanat. Keitä ne vähässä vedessä. Kuori ja paloittele omena. Laita omenanpalat raakana tehosekoittimeen. Laita hieman ennen kypsentymistä hunaja ja merisuola joukkoon. Pistä kaikki tehosekoittimeen (myös keitinvesi) ja soseuta (tee tarvittaessa useammassa erässä). Nauti.