Mediakriittisyys

Kolmassadas ensimmäinen blogikirjoitus Perspektiivivirheeseen...

Niin siis. Lisää pään sisäisten toimintojeni analysointia:

Mediakriittisyydestä:

Eli uskonko suomalaisille tyypilliseen tapaan 80 % kaikesta, mitä luen (lähde: tuntematon). Rehellisesti sanottuna, en tiedä. En ole koskaan merkinnyt mihinkään ylös. Ymmärtääkseen mediakriittisyyttä, on ymmärrettävä omaa informaation prosessointiaan. Mitä tapahtuu, kun saan informaatiota ympäröivästä maailmasta. Mitkä asiat vaikuttavat informaation uskottavuuteen noin ensinalkuun:

Aivan ensimmäiseksi havainnoin sotiiko uusi informaatio minulla jo olevaa pohjatieto-kokonaisuutta vastaan. Toisekseen havainnoin, ontuuko informaation sisäinen logiikka. Kolmanneksi, minulla on taipumusta suhtautua jopa tarpeettoman kriittisesti teksteihin, joiden oikeinkirjoitus on päin honkia. Minun mielestäni hyvään tiedonvälitykseen kuuluu myös hyvä kieli.


Olen valmis myös kyseenalaistamaan omia ennakkokäsityksiäni ja "päivittämään pohjatietojani", jos ilmenee sille olevan tarvetta. Useammin tosin sen sijaan, että täysin hylkäisin vanhan informaatiorakenteen, hyväksyn uuden informaation yhdeksi vaihtoehdoksi. Myöhemmin kun saan lisää informaatiota aiheesta, päätän ehkä sitten kumman kannalle kallistun mieluummin. Tai sitten vain hyväksyn molemmat vaihtoehtoisina selitystapoina ja alan rakentaa samasta aiheesta kahta toisistaan eriävää informaatiorakennetta, johon suhteutan myöhemmin saatavan informaationi.

Silloin kun tulee jotain uutta (ja jossain määrin kiinnostavaa), josta ei ole minulla ennestään pohjainformaatiorakennetta, pyrin yleensä etsimään asioista useamman näkökulman ja muodostamaan niistä jonkinlaisen mielikuvan aiheen ympärillä pyörivästä keskustelusta. Aina välillä testaan rakenteita keskustelemalla aiheista tuttujen ja tuntemattomien kanssa ja havainnoin miten rakenteet toimivat ja arvioin missä määrin niitä on tarvis päivittää.