Susien puolesta ja vastaan

Vastakkainasettelu "susien suojelijoiden" ja "susien vastustajien" välillä on varsin voimakas ja ihmiset eivät enimmäkseen tee mitään vastakkainasettelun purkamiseksi, vaan lähinnä pyrkivät korostamaan sitä kaikin tavoin. Molemmin puolin vastapuolta leimataan ääliöiksi, minkä ehditään. Ihmiset postailevat vastakkaisen ryhmän postauksia toisen ryhmän kannattajien seinälle ja siitäkös paskamyrsky syntyykin. Sen jälkeen alkaa kunnianloukkaussyytteet.

Haluaisin jonkun kanavan, jossa olisi ajantasaista tietoa ja asiallista keskustelua susien suojeluun liittyen. Sitäkin toki tulee aina välillä facebookin susiryhmistä. On kuitenkin alkanut tuntua, että enimmäkseen sieltä tulee facebookin uutisvirtaani hirvittävä määrä ihmisvihaa ja toiveita metsästäjien lynkkauksesta.

Minusta mustavalkoinen asettelu "susienlahtaajametsästäjien" ja "viherpiipertäjäsusiensuojelijoiden" välillä on kerta kaikkisen typerä, tarpeeton ja jopa vahingollinen itse suojelun kohteen, eli susien kannalta. Pidän asiapitoisesta ja muutoinkin asiallisesta tekstistä, sillä vain sen avulla on mahdollista käydä rakentavaa keskustelua. Sen sijaan en pidä tunteisiin vetoavasta hötöstä, jonka ainoana tehtävänä on mustamaalata vastapuolta.

Ei, kaikki susien suojelijat, eivät asu kehäkolmosen sisällä, vaan meitä on runsaasti myös maaseudulla. Olen kasvanut kaksikymmentä ensimmäistä vuottani haja-asutusalueella ja olen koulutielläni kohdannut hukkasen. Siitä kokemuksesta jäi tosin suuremmat traumat pentunsa kanssa liikkuneelle susihukalle kuin minulle. Ja hyvä niin, olivat vähän turhan lähellä asutusta kuitenkin.

Pari viimeisintä vuotta olen tosin asunut kerrostalolähiössä Oulussa. Nykyisin "koulumatkalla" on todennäköisempää törmätä känniseen teekkariin tahi Koskilinjojen bussiin kuin mihinkään niin arkaan luontokappaleeseen kuin suteen. Uhkaavimmat tilanteet, mitä olen koskaan koulumatkoillani kokenut, ovat johtuneet liikenteestä.

Minusta luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkeää, jopa elintärkeää ihmiskunnalle. Ihmiset ovat lajina oppineet selviytymään näissä ekologisissa olosuhteissa, joten minusta olisi tyhmää lähteä tieten tahtoen muuttamaan niitä. Vallankin, kun susista ei ihmisille varsinaista uhkaa ole. Ei kokemukseni mukaan edes ala-asteikäiselle tenavalle.

Jos susi poistettaisiin ekosysteemistämme, niin se vaikuttaisi hyvin paljon näiden saaliseläinten ja kilpailevien eläinlajien määrään. Rehellisesti sanoen, mieluummin minä suteen pentunsa kanssa koulumatkallani törmään kuin karhuun pentunsa kanssa, tai hirveen. Lähitapiola sanoo hirvikolareista sivuillaan seuraavaa: "Vuosittain Suomessa tapahtuu noin 2 000 hirvikolaria. Kymmenkunta niistä johtaa kuolemaan. Lievempiä henkilövahinkoja sattuu noin 200 hirvi- ja peurakolarissa." Muita hirvien aiheuttamia vahinkoja voi lukea vaikka Wikipediasta.

Siinä siis muutamia syitä, miksi puolustan susia ja niiden olemassaoloa. Siitä huolimatta olen valmis pohtimaan keinoja, joilla sudet saadaan pysymään paremmin metsissä (lammaslaitumien sijaan). En myöskään arvosta pantojen aiheuttamia vahinkoja petoeläimissä, enkä koirasusia luonnossa. Vaikka minua ei ihmeemmin liikuttaisikaan, että hukka käppäilisi omalla pihallani, ei se kuitenkaan ole toivottavaa esimerkiksi karjanomistajien kannalta. Lemmikkieläimet pitäisi minusta pitää yöt sisällä muutenkin. Karjankin kanssa se varmaan olisi monissa tapauksissa ihan fiksua, mutta en lähtisi siitä jakelemaan ohjeita, kun en karjankasvatuksesta varsinaisesti mitään ymmärrä.


Muokkaus: klo 15.33

Lähdin Facebookin eräästä susiryhmästä kolmesta ensimmäisestä kappaleesta muokatuin saatesanoin. Joku harmitteli lähtöäni 'ryhmän geeniperimän heikkenemisen' vuoksi. Mietin, pitäisikö minun olla imarreltu.

Vihkisormus

Avokkini kanssa joskus pohdimme, että miksi erinäiset kultasepänliikkeet tapaavat myydä "kihloja" mutta ei "vihkejä". Siis sormuksista puhuttaessa. Tulimme siihen lopputulokseen, että vihkit kuulostaa typerältä.

En aio referoida koko keskustelua tähän. Se vain tuli mieleeni ja kerroin sen hienona alustuksena ja vitun huonona aasinsiltana sille, että aion pohtia sormuksia.

Kohdataanpa jälleen varsin kiertelemättömästi totuus: On varsin todennäköistä, että menen naimisiin joskus. (On myös erittäin todennäköistä, että jos se tapahtuu, niin kymmenen vuoden sisällä ja nykyisen kumppanin kanssa, mutta se on irrelevanttia.)

Mitä siihen kuuluu? Edellämainitun kumppanin lisäksi, siihen kuulunee häät, mutta niitä en ala tässä suunnittelemaan ja ruotimaan. Näkyväksi statussymboliksi tästä jää sormus. Olen pohtinut asiaa, keskustellut aiheesta tämän "erittäin todennäköisen kumppanini" kanssa ja tullut siihen tulokseen, että perinteisten sormusten sijaan hankin niitä vastaavan tatuoinnin nimettömääni.

Tiedän sen olevan melko raflaavaa, mutta aion tehdä sen silti (ja vähän myös siitä syystä), sillä se on mielestäni perusteltua. Esitelläänpä syyt:

1. Taloudellinen

No katsokaa tatuointien hintoja ja sormusten hintoja melkein mistä tahansa liikkeestä. Kunnollinen tatuointi tulee todennäköisesti huomattavasti halvemmaksi, kuin kunnollinen sormus.

2. Eettinen ja ekologinen

Verta, hikeä ja kyyneleitä, sekä vähän kuolleita lapsityöläisiä ja muita kolmannen maailman mitättömyyksiä, niistä on kulta ja timantit tehty. (Tässä yksi kirjoitus aiheesta.) Jalometallien ja kauniiden kivien louhiminen on monilla mittapuilla varsin epäeettistä ja epäekologista. Parempiakin vaihtoehtoja näille myönnettäköön on (kuten kierrätetty kulta ja teollisesti tuotetut timantit).

3. Käytännöllinen

Olen aivan järkyttävän hyvä hukkaamaan asioita. Sormiani en ole onnistunut hukkaamaan vielä kertaakaan. Lisäksi tatuointisormus pysyy aina juuri oikean kokoisena, vaikka sormi sen alla yllättäen paisuisi esimerkiksi tulehduksen tai ihan vain rehellisen lihomisen vuoksi.

4. Hygieeninen

Tiedättekö kuinka paljon bakteereja mahtuu sormuksen alle? Vastaus: ihan vitusti. Toisaalta voidaan myös pohtia, missä määrin nykyinen bakteerikammo on perusteltua. Eviran sivuilla sanotaan sormuksista seuraavaa:

Korujen käyttö voi aiheuttaa elintarviehygieenisen riskin, koska esim. sormuksen alle voi jäädä kosteutta ja kerääntyä likaa, mikä edesauttaa mikrobien esiintymistä käsissä. Ääritapauksessa koru tai sen osa voi irrota ja joutua elintarvikkeeseen.

Ja erään oppilaitoksen sivuilla seuraavaa:

Usein tapahtuva käsien pesu rikkoo sormuksen alle jäävän ihon, mikä saattaa aiheuttaa ihon allergisoitumisen. Lisäksi infektoitumisvaara on suuri.

Nämä tosin ovat oikeasti merkittäviä enimmäkseen ammateissa, joissa joutuu miettimään tavallista enemmän hygienia-asioita. Olen tehnyt itsekin jonkin verran siivousta kesätienistinä, mutta toivon, että saan muutaman vuoden sisällä ihan alan töitä. Mutta esimerkiksi Noron saapuessa kaupunkiin saattaa olla iloinen siitä, että kädet on helppo pitää puhtaina.

5. Henkilökohtainen

No onhan se paljon päheämpi.

Tärkeämpää minulle on tosin se seikka, että olen aivan hirvittävän huono käyttämään koruja. Olen jossain määrin aina vastustanut ajatusta kaikista koruista. Siksi minulla ei ole muun muassa yhtään lävistystä (edes korvakoruille), eikä kovin paljon muitakaan koruja. Enkä oikeastaan edes käytä niitäkään harvoja koruja, jotka minulla on. Osa niistä on tosin muutenkin kohtalaisen epäkäytännöllisiä tai muuten itselleni sopimattomaksi koettuja, koska ne ovat jonkun muun kuin itseni hankkimia.



Off topic:
Ai niin, haluaisin vielä jakaa kanssanne linkkejä opintotuesta, valokuvaajan palkkiosta ja viimeisenä blogiin vuosi sitten kirjoitettu merkintä kesäkissoista. Kaikkia linkkejä saa levitellä.

Sitten vielä loppuun päivän kevennys.

Popsi popsi torakkaa

Ihmisten pitäisi syödä enemmän hyönteisiä. Kyllä, tämä on pohdintaa ihmisten syömisestä, kuten aikaisempi, ikivanha kirjoitukseni. Olen pohtinut aihetta jo pidemmän aikaa, mutta en ole kirjoittanut vielä varsinaista pohdintaa aiheesta. Kaverini, jonka kanssa olen keskustellut aiheesta, linkkasi minulle tänään aiheesta uutisen (jonka kirjoitusasussa ja journalistisessa ammattimaisuudessa olisi minusta vähän huomautettavaa, mutta eipä keskitytä siihen sen enempää).

YK:n mukaan hyönteisten syöminen on ympäristöystävällistä ja terveellistä.
Jos länsimaiset ihmiset eivät tuntisi inhoa esimerkiksi kovakuoriaisia, toukkia ja ampiaisia kohtaan, ne voisivat olla ympäristöystävällinen lisä ruokavalioon.

Juurikin näin. Paitsi, että ne ovat ympäristöystävällisiä ja terveellisiä siitä riippumatta inhottaako ne länsimaalaisia.

- Hyönteisiä on paljon, ja ne ovat tärkeä proteiinin ja mineraalien lähde. Kaksi miljardia ihmistä eli kolmannes maailman väestöstä syö jo hyönteisiä, koska ne ovat herkullisia ja ravinnepitoisia, Müller lisäsi.

Nii'in! Lisäksi tosin niillä kahdella kolmasosalla ei ole välttämättä kovin paljon vaihtoehtoja, kun me rohmuamme kaiken energiasyöpön ruuan. Joka tapauksessa minä en näkisi mitään ongelmaa siinä, että alettaisiin tuottaa hyönteisiä ruuaksi.

Onko energian ohivirtaus tuttu termi? Jos ei ole, niin kannattaa ehdottomasti tutustua, jos ruuan ekologisuus yhtään kiinnostaa. Täältä voi lukea seikkaperäisemmän selostuksen aiheesta, mutta lyhyesti  rautalankamallina se toimii näin:

• Kaikki energia tulee auringosta.
• Auringosta tulevasta energiasta kasvit sitovat rakenteisiinsa noin 50 %. Se tarkoittaa osuutta, joka energiasta jää kasviin sen syöjän hyödynnettäväksi.
• Esimerkiksi lehmä, joka syö kasvin, sitoo kasvista saamastaan energiasta rakenteisiinsa noin 10 % (joka on siis 5% alkuperäisestä energiasta), broileri 30 % ja vaihtolämpöiset eläimet (kuten matelijat, kalat ja hyönteiset) vielä enemmän.

Mitä tämä tarkoittaa?
Se tarkoittaa sitä, että on kaikkein halvinta tuottaa ruokaa, johon sitoutuu mahdollisimman suuri osa energiasta, koska silloin tarvitaan vähemmän energiaa sen tuottamiseen. Vähän niinkuin on helpointa kuljettaa vettä sangossa, jossa on mahdollisimman vähän reikiä.

Eli kasvikunnan tuotteita on kaikkein helpointa tuottaa. Monet perustelevatkin kasvissyöntiä ekologisin perustein. Ihminen on kuitenkin sekaravinnonsyöjä (huom. ei pelkästään lihansyöjä) ja kasvien kanssa saa olla tarkkana, että niistä saa kaiken tarvittavan.

Kalat ovat vaihtolämpöisiä ja sitovat siten rakenteisiinsa suuremman osan energiaa, kuin vaikka tuo lehmä. Ongelma kuitenkin on, että ihmiset syövät paljon petokaloja. Eli reikäisistä rangoista siirrellään vettä yhtä reikäisiin sangoihin vielä enemmän. yhden lohikilon tuottamiseen menee viisi kiloa pikkukalaa. Sen lisäksi maailman meret ovat ylikalastettuja ja kalakannat voisivat elpyä vain, jos lakattaisiin vuodeksi tai pariksi vallan kalastamasta - mitä ei tule tapahtumaan. Eli kalat katoaa ennen pitkää, joten se ei ole kovin ekologista.

Sitten, otetaanpa vihdoin ne hyönteiset! Proteiini- ja mineraalipitoisia pikku herkkuja, jotka sitovat rakenteisiinsa varsin suuren osan syömästään energiasta ja lisääntyvät nopeasti ja kasvavat nopeasti hyödynnettäviksi. Ihanteellisia kasvatettavia. Sen lisäksi useimpien ihmisten mielestä ne eivät ole erityisen söpöjä tai älykkäitä, joten sitä pidettäisiin eettisenä ruokana. Ja useimmat niistä ruuista olisi luultavasti hyvänmakuisiakin (toisin kuin monet kalaruuat, imo).

Suorastaan ärsyttää, että länsimaiset ihmiset pitävät niitä liian ällöttävinä lautaselle. Kamoon. Pink slimy.

Ei vittu, ihminen on tyhmä.

Kasvissyönnistä

Inspiraation tähän kirjoitukseen sain hesarin uutisesta, miten brittiluonnonsuojelijat järkyttyivät poron syömisestä. Otin nyt näkökulmaksi kasvissyönnin ja sen eettis-ekologisetpointit puolesta ja vastaan, joita kaikki eivät välttämättä tule ajatelleeksi.

Eläinten oikeudet

”Yhdenkään eläimen ei tarvitse kuolla ruokani tähden. Itsekästä tappaa eläimiä ruokansa vuoksi.”

Kenties se on itsekästä. Ihan kaunis ajatus, mutta väitteen mukaan on siis myös itsekästä käyttää hyönteismyrkkyjä, jotta saadaan puhdasta viljaa. Mielestäni on myös itsekästä raivata luonnontilaista metsää, missä eläimet elävät, meitä ravitsevien hyötykasvien tähden. On itsekästä ajaa räkättirastaita pois marjapensailta ja näin edelleen. Paljon on kuollut eläimiä ja tuhoutunut ekosysteemejä ihmisten kasvisravinnonkin tähden. Joskin edelleen enemmän liharavinnon ja liharavintoa varten kasvatetun kasvisravinnon. Mutta on turha väittää, että ei yhdenkään eläimen olisi tarvinnut kuolla. Viimeksi kun tarkistin, ötökät olivat eläimiä myös.

Eläimiä kuitenkin kuolee, olivat ne ihmisen hyödyntämiä tai eivät. Ja eläimet tappavat toisiaan. Mikä sitten tekee sen huonommaksi kuolemaksi, että ihminen tappaa eläimen suhteellisen pienellä kärsimyksellä, kuin että eläin saa vaikkapa sairauden ja kituuttaa sitä ties kuinka kauan ennen kuolemaansa. Tai jokin toinen eläin tappaa sen hitaammin ja kivuliaammin kuin ihminen?


”Tehotuotanto on julmaa, eikä eläimen luontaisia viettejä ja tarpeita tyydytetä.”

On eettisempää syödä ruokaa, joka on saanut kasvaa ja elää luontaisessa ympäristössään suhteellisen onnellisena. Näin kotieläimet aiemmin elivätkin. Lehmät laidunsivat kesät pelloilla ja siat piehtaroivat mudassa. Tietenkin on aina myös vaihtoehto ampua oma ruokansa metsästä.

Kenties luomutuotannossa otetaan eläimen tarpeet huomioon? En tiedä tuotetaanko vielä luomulihaa, mutta ainakin luomumaitoa on saatavilla.

No joo. Jos ihan vakavissaan puhutaan, niin oikeasti eettinen lihatuotanto ei voisi tuottaa samanlaista määrää lihaa tälle porukalle.

Muokkaus: 17.9.2012//
Tuotannon eettisyydestä voi kukin vetää omat johtopääteöksensä esimerkiksi tämän kuvareportaasin perusteella.


”Lehmänmaito on tarkoitettu vasikoille eikä ihmisille.”

Ehkä, mutta ihminen on jalostanut lehmän sellaiseksi, että se tuottaa moninkertaisesti maitoa siihen nähden, mitä vasikka tarvitsisi. Lehmä ei selviäisi ilman ihmistä. Jalostaminen on ehkä joidenkin mielestä julmaa, mutta näin jälkikäteen ei sitä enää voi peruuttaa.

Ympäristöystävällisyys

Monissa maissa lihakarjan rehuna käytetään paljon muun muassa maissia, joka on täysin ihmisravinnoksi kelpaavaa. Tämä maissikin voisi hyvin olla nälkää näkevien ihmisten lautasilla köyhissä maissa. 

Viljaa myös käytetään, mutta käsittääkseni ainakin Suomessa (korjatkaa, jos olen väärässä) käytetään paljon heinää ja aiv-rehua lihakarjan ravintona. Ne eivät puolestaan ole ihmisille sopivaa ravintoa, kuten ymmärtänette. 

Jälkimmäiseen virkkeeseen voisin kirjoittaa kokonaisen blogimerkinnän vastaukseksi, mutta nyt tyydyn toteamaan, että mielestäni ruoka-apu kehitysmaille on väärin, ellei ole joku hyvin akuutti tilanne, esimerkiksi luonnonmullistus tai muu vastaava, jonka vuoksi ruokavarastot ovat kadonneet. Kroonista ruokapulaa ei lääkitä sillä, että pumpataan sinne täältä ilmaista sapuskaa, jotta ihmiset eivät vaan vahingossakaan alkaisi viljellä itse ruokaansa.

Mutta siis joo. Tarvitsisi viljellä vähemmän maissia, jos söisimme sen itse.

”Karjan pito ja kuljetus kuormittaa ympäristöä. Lisäksi suurin osa lihasta joudutaan tuomaan ulkomailta.”

Totta, mutta myös monia monien kasvissyöjien ravintoon kuuluvia kasveja tuotetaan kaukana ja joudutaan rahtaamaan tänne. (Sen lisäksi kasvisravinnon kasvattajat saattavat hyvinkin pistellä poskeensa lihaa jaksaakseen raataa pelloillaan. Joten eläimiä kuolee kuitenkin, vaikkakin hyvin välillisesti.)

Tuskin työolotkaan ovat yhtä hyvät, kuin täällä koto-Suomessa. Jos taasen käyttää paikallista ruokaa, luomukasvihuonetomaatteja ja niin poispäin, voi olla varma, että siinä pyritään tuottamaan puhdasta ja puhtaasti kotimaista ruokaa. Kuitenkin kasvihuoneita joudutaan talvet lämmittämään, mikä lisää energiankulutusta ja aiheuttaa päästöjä. Vähemmän kyllä kuin lihakarjan pito ja ruokinta Suomessa myönnettäköön. Kotimaisen suosiminen myös tukee paikallista työllisyyttä.

Kasvit sitovat rakenteisiinsa viitisenkymmentä prosenttia keräämästään energiasta. Lehmä, joka syö sen saman kasvon käyttää noin 90% lämmöntuotantoon ja liikkumiseen ja sitoo vain kymmenisen prosenttia lihaksiinsa, lihansyöjien käytettäväksi. Lihansyöjien energiansitomisprosentti on yhtä huono. Siipikarja sitoo rakenteisiinsa muistaakseni 30 prosenttia saamastaan energiasta. Siipikarjaa kuitenkin pidetään tavallisesti hyvin ahtaissa tiloissa, minkä vuoksi sitä ei pidetä kovin eettisenä ruokana. 

Tämän lisäksi myös karjan lämpimänä pitäminen vie energiaa. Maapallon energiavarat riittäisivät paremmin, jos länsimaat alkaisivat käyttää enemmän kotimaista, kasvisperäistä ravintoa. Biologianopettajamme mukaan ihmisien pitäisi syödä enemmän vaihtolämpöisiä eläimiä. Niillä on pienempi energianhukkaprosentti kuin tasalämpöisillä, koska energiaa ei mene kehon lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen. Mitä enemmän mahdollisimman vähän energiaa kuluttanutta ravintoa me syömme, sitä paremmin energiaa riittää luonnollisesti kaikille. Ainakin näin sen pitäisi mennä.

"Lihaakin voisi tehdä luomuna."

Niin voisi, mutta ihmiset eivät ole valmiita maksamaan kalliimman luomutuotannon aiheuttamia kustannuksia lihan hinnassa. Myöskin luomulihan kasvattaminen on verrattaen tehotonta verrattuna eettisesti kyseenalaiseen tehotuontantoon, joka ei ole saanut nimeän suotta. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että kaikille maailman ihmisille ei olisi resursseja tuottaa luomulihaa. Onneksi aasialaisilla ei ole vielä varaa syödä lihaa. Nyt me voimme nauttia tästä etuoikeutetusta asemastamme vielä muutaman vuoden.

Tietenkin maapallomme resursseja auttaisi, jos ihmisiä olisi vähemmän.