Kasvissyönnistä
Inspiraation tähän kirjoitukseen sain hesarin uutisesta, miten brittiluonnonsuojelijat järkyttyivät poron syömisestä. Otin nyt näkökulmaksi kasvissyönnin ja sen eettis-ekologisetpointit puolesta ja vastaan, joita kaikki eivät välttämättä tule ajatelleeksi.
On eettisempää syödä ruokaa, joka on saanut kasvaa ja elää luontaisessa ympäristössään suhteellisen onnellisena. Näin kotieläimet aiemmin elivätkin. Lehmät laidunsivat kesät pelloilla ja siat piehtaroivat mudassa. Tietenkin on aina myös vaihtoehto ampua oma ruokansa metsästä.
Kenties luomutuotannossa otetaan eläimen tarpeet huomioon? En tiedä tuotetaanko vielä luomulihaa, mutta ainakin luomumaitoa on saatavilla.
No joo. Jos ihan vakavissaan puhutaan, niin oikeasti eettinen lihatuotanto ei voisi tuottaa samanlaista määrää lihaa tälle porukalle.
Muokkaus: 17.9.2012//
Tuotannon eettisyydestä voi kukin vetää omat johtopääteöksensä esimerkiksi tämän kuvareportaasin perusteella.
”Lehmänmaito on tarkoitettu vasikoille eikä ihmisille.”
Ehkä, mutta ihminen on jalostanut lehmän sellaiseksi, että se tuottaa moninkertaisesti maitoa siihen nähden, mitä vasikka tarvitsisi. Lehmä ei selviäisi ilman ihmistä. Jalostaminen on ehkä joidenkin mielestä julmaa, mutta näin jälkikäteen ei sitä enää voi peruuttaa.
”Karjan pito ja kuljetus kuormittaa ympäristöä. Lisäksi suurin osa lihasta joudutaan tuomaan ulkomailta.”
Totta, mutta myös monia monien kasvissyöjien ravintoon kuuluvia kasveja tuotetaan kaukana ja joudutaan rahtaamaan tänne. (Sen lisäksi kasvisravinnon kasvattajat saattavat hyvinkin pistellä poskeensa lihaa jaksaakseen raataa pelloillaan. Joten eläimiä kuolee kuitenkin, vaikkakin hyvin välillisesti.)
Tuskin työolotkaan ovat yhtä hyvät, kuin täällä koto-Suomessa. Jos taasen käyttää paikallista ruokaa, luomukasvihuonetomaatteja ja niin poispäin, voi olla varma, että siinä pyritään tuottamaan puhdasta ja puhtaasti kotimaista ruokaa. Kuitenkin kasvihuoneita joudutaan talvet lämmittämään, mikä lisää energiankulutusta ja aiheuttaa päästöjä. Vähemmän kyllä kuin lihakarjan pito ja ruokinta Suomessa myönnettäköön. Kotimaisen suosiminen myös tukee paikallista työllisyyttä.
Kasvit sitovat rakenteisiinsa viitisenkymmentä prosenttia keräämästään energiasta. Lehmä, joka syö sen saman kasvon käyttää noin 90% lämmöntuotantoon ja liikkumiseen ja sitoo vain kymmenisen prosenttia lihaksiinsa, lihansyöjien käytettäväksi. Lihansyöjien energiansitomisprosentti on yhtä huono. Siipikarja sitoo rakenteisiinsa muistaakseni 30 prosenttia saamastaan energiasta. Siipikarjaa kuitenkin pidetään tavallisesti hyvin ahtaissa tiloissa, minkä vuoksi sitä ei pidetä kovin eettisenä ruokana.
Tietenkin maapallomme resursseja auttaisi, jos ihmisiä olisi vähemmän.
Eläinten oikeudet
”Yhdenkään eläimen ei tarvitse kuolla ruokani tähden. Itsekästä tappaa eläimiä ruokansa vuoksi.”Kenties se on itsekästä. Ihan kaunis ajatus, mutta väitteen mukaan on siis myös itsekästä käyttää hyönteismyrkkyjä, jotta saadaan puhdasta viljaa. Mielestäni on myös itsekästä raivata luonnontilaista metsää, missä eläimet elävät, meitä ravitsevien hyötykasvien tähden. On itsekästä ajaa räkättirastaita pois marjapensailta ja näin edelleen. Paljon on kuollut eläimiä ja tuhoutunut ekosysteemejä ihmisten kasvisravinnonkin tähden. Joskin edelleen enemmän liharavinnon ja liharavintoa varten kasvatetun kasvisravinnon. Mutta on turha väittää, että ei yhdenkään eläimen olisi tarvinnut kuolla. Viimeksi kun tarkistin, ötökät olivat eläimiä myös.
Eläimiä kuitenkin kuolee, olivat ne ihmisen hyödyntämiä tai eivät. Ja eläimet tappavat toisiaan. Mikä sitten tekee sen huonommaksi kuolemaksi, että ihminen tappaa eläimen suhteellisen pienellä kärsimyksellä, kuin että eläin saa vaikkapa sairauden ja kituuttaa sitä ties kuinka kauan ennen kuolemaansa. Tai jokin toinen eläin tappaa sen hitaammin ja kivuliaammin kuin ihminen?
”Tehotuotanto on julmaa, eikä eläimen luontaisia viettejä ja tarpeita tyydytetä.”
Eläimiä kuitenkin kuolee, olivat ne ihmisen hyödyntämiä tai eivät. Ja eläimet tappavat toisiaan. Mikä sitten tekee sen huonommaksi kuolemaksi, että ihminen tappaa eläimen suhteellisen pienellä kärsimyksellä, kuin että eläin saa vaikkapa sairauden ja kituuttaa sitä ties kuinka kauan ennen kuolemaansa. Tai jokin toinen eläin tappaa sen hitaammin ja kivuliaammin kuin ihminen?
”Tehotuotanto on julmaa, eikä eläimen luontaisia viettejä ja tarpeita tyydytetä.”
On eettisempää syödä ruokaa, joka on saanut kasvaa ja elää luontaisessa ympäristössään suhteellisen onnellisena. Näin kotieläimet aiemmin elivätkin. Lehmät laidunsivat kesät pelloilla ja siat piehtaroivat mudassa. Tietenkin on aina myös vaihtoehto ampua oma ruokansa metsästä.
Kenties luomutuotannossa otetaan eläimen tarpeet huomioon? En tiedä tuotetaanko vielä luomulihaa, mutta ainakin luomumaitoa on saatavilla.
No joo. Jos ihan vakavissaan puhutaan, niin oikeasti eettinen lihatuotanto ei voisi tuottaa samanlaista määrää lihaa tälle porukalle.
Muokkaus: 17.9.2012//
Tuotannon eettisyydestä voi kukin vetää omat johtopääteöksensä esimerkiksi tämän kuvareportaasin perusteella.
”Lehmänmaito on tarkoitettu vasikoille eikä ihmisille.”
Ehkä, mutta ihminen on jalostanut lehmän sellaiseksi, että se tuottaa moninkertaisesti maitoa siihen nähden, mitä vasikka tarvitsisi. Lehmä ei selviäisi ilman ihmistä. Jalostaminen on ehkä joidenkin mielestä julmaa, mutta näin jälkikäteen ei sitä enää voi peruuttaa.
Ympäristöystävällisyys
Monissa maissa lihakarjan rehuna käytetään paljon muun muassa maissia, joka on täysin ihmisravinnoksi kelpaavaa. Tämä maissikin voisi hyvin olla nälkää näkevien ihmisten lautasilla köyhissä maissa.
Viljaa myös käytetään, mutta käsittääkseni ainakin Suomessa (korjatkaa, jos olen väärässä) käytetään paljon heinää ja aiv-rehua lihakarjan ravintona. Ne eivät puolestaan ole ihmisille sopivaa ravintoa, kuten ymmärtänette.
Jälkimmäiseen virkkeeseen voisin kirjoittaa kokonaisen blogimerkinnän vastaukseksi, mutta nyt tyydyn toteamaan, että mielestäni ruoka-apu kehitysmaille on väärin, ellei ole joku hyvin akuutti tilanne, esimerkiksi luonnonmullistus tai muu vastaava, jonka vuoksi ruokavarastot ovat kadonneet. Kroonista ruokapulaa ei lääkitä sillä, että pumpataan sinne täältä ilmaista sapuskaa, jotta ihmiset eivät vaan vahingossakaan alkaisi viljellä itse ruokaansa.
Mutta siis joo. Tarvitsisi viljellä vähemmän maissia, jos söisimme sen itse.
Jälkimmäiseen virkkeeseen voisin kirjoittaa kokonaisen blogimerkinnän vastaukseksi, mutta nyt tyydyn toteamaan, että mielestäni ruoka-apu kehitysmaille on väärin, ellei ole joku hyvin akuutti tilanne, esimerkiksi luonnonmullistus tai muu vastaava, jonka vuoksi ruokavarastot ovat kadonneet. Kroonista ruokapulaa ei lääkitä sillä, että pumpataan sinne täältä ilmaista sapuskaa, jotta ihmiset eivät vaan vahingossakaan alkaisi viljellä itse ruokaansa.
Mutta siis joo. Tarvitsisi viljellä vähemmän maissia, jos söisimme sen itse.
Totta, mutta myös monia monien kasvissyöjien ravintoon kuuluvia kasveja tuotetaan kaukana ja joudutaan rahtaamaan tänne. (Sen lisäksi kasvisravinnon kasvattajat saattavat hyvinkin pistellä poskeensa lihaa jaksaakseen raataa pelloillaan. Joten eläimiä kuolee kuitenkin, vaikkakin hyvin välillisesti.)
Tuskin työolotkaan ovat yhtä hyvät, kuin täällä koto-Suomessa. Jos taasen käyttää paikallista ruokaa, luomukasvihuonetomaatteja ja niin poispäin, voi olla varma, että siinä pyritään tuottamaan puhdasta ja puhtaasti kotimaista ruokaa. Kuitenkin kasvihuoneita joudutaan talvet lämmittämään, mikä lisää energiankulutusta ja aiheuttaa päästöjä. Vähemmän kyllä kuin lihakarjan pito ja ruokinta Suomessa myönnettäköön. Kotimaisen suosiminen myös tukee paikallista työllisyyttä.
Kasvit sitovat rakenteisiinsa viitisenkymmentä prosenttia keräämästään energiasta. Lehmä, joka syö sen saman kasvon käyttää noin 90% lämmöntuotantoon ja liikkumiseen ja sitoo vain kymmenisen prosenttia lihaksiinsa, lihansyöjien käytettäväksi. Lihansyöjien energiansitomisprosentti on yhtä huono. Siipikarja sitoo rakenteisiinsa muistaakseni 30 prosenttia saamastaan energiasta. Siipikarjaa kuitenkin pidetään tavallisesti hyvin ahtaissa tiloissa, minkä vuoksi sitä ei pidetä kovin eettisenä ruokana.
Tämän lisäksi myös karjan lämpimänä pitäminen vie energiaa. Maapallon energiavarat riittäisivät paremmin, jos länsimaat alkaisivat käyttää enemmän kotimaista, kasvisperäistä ravintoa. Biologianopettajamme mukaan ihmisien pitäisi syödä enemmän vaihtolämpöisiä eläimiä. Niillä on pienempi energianhukkaprosentti kuin tasalämpöisillä, koska energiaa ei mene kehon lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen. Mitä enemmän mahdollisimman vähän energiaa kuluttanutta ravintoa me syömme, sitä paremmin energiaa riittää luonnollisesti kaikille. Ainakin näin sen pitäisi mennä.
"Lihaakin voisi tehdä luomuna."
Niin voisi, mutta ihmiset eivät ole valmiita maksamaan kalliimman luomutuotannon aiheuttamia kustannuksia lihan hinnassa. Myöskin luomulihan kasvattaminen on verrattaen tehotonta verrattuna eettisesti kyseenalaiseen tehotuontantoon, joka ei ole saanut nimeän suotta. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että kaikille maailman ihmisille ei olisi resursseja tuottaa luomulihaa. Onneksi aasialaisilla ei ole vielä varaa syödä lihaa. Nyt me voimme nauttia tästä etuoikeutetusta asemastamme vielä muutaman vuoden.
Tietenkin maapallomme resursseja auttaisi, jos ihmisiä olisi vähemmän.
Tuohon ruoka apuun pakko todeta afrikan ongelmat viljelyssä joidenkin lähteiden mukaan USAn syytä opettivat väärän viljelytvan niihin oloihin. Ja SIIS nimenomaan tahallaan. Ja kasvissynönissä ongelmansa moni ei tule ajatelleeksi myös minne eläimet pistetään jos yhtäkkiä kaikki luopuiisi lihan syönnistä et eläimistä saadaan muuhunkin käyttöön vaikka mitä kuten vaikkapa liivatetta (jotain lääkkeitä ei voi maito pohjaisesti tehdä ja maito on eläinkunnasta myös),häränsappea,nahkaa (jossain parasmateriaali sanoi kuka mitä vain toislta mieltä olevat saavat perehtyä ). Kaikessa ongelmansa ja itse olen laktovegetaristi.(kasvikset + maito tuotteet välttäen viljoja ja enkä syö kuin sinihomejuuston hometta jos sienistä puhutaan)
VastaaPoistaJoo. Tuossa ruoka- ja vaateavussa on sellainen periaatteellinen ongelma, että ne rahat käytetään asioiden ostamiseen sieltä, mistä se rahakin tulee, eli amerikkalaisilla kehitysapurahoilla ostetaan amerikkalaisia tuotteita ympäri maapalloa lennätettäväksi. Paljon tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää olisi hyöödyntää kohdealueen lähellä olevaa tuotantoa. Todennäköisesti myös huomattavasti halvempaa. Käytännössähän se "ulkomaille" menevä raha menee oikeasti kotimaisten yritysten taskuun.
PoistaOn melko epärealistista pyrkiä luopumaan täysin, aivan kaikista eläinkunnan tuotteista kaikilla elämän ja maapallon alueilla. Vähentää kyllä pitäisi rankasti, että pallon kantokyky kestää, mutta sekin kannattaa tehdä asteittain.
Ite ehkä kuvailisin omaa ruokavaliotani fleksitaristiksi. Syön kasvisruokaa aina kun minulle tarjotaan tilaisuus, mutta ennemmin syön vaikka yliopistolla kanaa kuin kituutan jollain ravintelin tarjoamalla löllöllä ja proteiinittomalla kasvisruualla. (Onneksi kämppis tekee hyvää kasvisruokaa.) Pyrin olemaan niin vegaani kuin kulloinkin on helppoa olla.