BOOM ja nyt minua jännittää

Viime vuonna, tähän aikaan speksivuotta tunsin miellyttävää täpinää ja olin innoissani ensi-illasta. Edellisenä päivänä ei tuntunut juuri miltään, eikä kenraalikaan ollut kovin paha.

Eilen ei jännittänyt. Oli kenraali, aikataulut vähän pissi ja niin edelleen, mutta kaiken kaikkiaan oli ihan rento fiilis. Nyt, täysin tyhjästä minua jännittää. Ja aivan vitusti. Viimevuosi ei ole edes mitenkään verrannollinen tähän. (Vaikka mä olin itse näyttelemässä.) Käytännössähän tää prokkis ei enää oikein mitenkään riipu mun panoksesta. No joo, juonnan loppukumarrukset, mutta se ei edes jännitä. Oikeasti. Luultavasti oon lavalla vaan ihan mielissäni.

Ehkä tää tekemättömyys onkin pahempaa. Mä en voi tehdä mitään. Tai ainakin tuntuu vähän siltä. Kroppa silti haluaisi koko ajan puuhailla jotain.

Menin nukkumaan kahdelta. Heräsin puoli kuudelta. Rakkaat aivoni, se oli PASKA IDEA. Mutta ei. Ei vaan voi nukkua enää. Sen lisäksi huomaan, että mulla on vatsa sekaisin. Ja aivot käy ylikierroksilla. Ja kroppa käy ylikierroksilla.

AAA... Hidastakaa tempoa. Pliis? Missä täällä on volyyminappula?


Muok:
Joo siis tänäiltana on speksin ensi-ilta, jos se ei käynyt vielä selväksi.

Pääsin kaverin luo purkamaan jännitystä. Nyt on jo ihan hyvä fiilis. Saan kohta alkaa kanavoida tätä tekemiseen.

Tästä tulee eeppistä...