Kesätyöt ja -lomat

Ihan perus kuulumisia tältä päivää.

Näin jotain unta, jossa oli kiva susi. Syytän eilistä elokuvaa ”Se” jostakin. Siinä oli aivan luvattoman söpö alaskanmalamuutti. Tai husky. Joka sitten räjähti alieniksi, mutta oh well. Niin, asiaan.

Mulla oli tänään viimeinen työpäivä. 

Siivosin yhden ison salin kattoa, joka oli suunnilleen yhdeksän metrin korkeudessa. Olimme tietysti telineillä ja meillä oli turvavaljaat, mutta tuntui se silti alkuunsa varsin korkealta (ja telineet huteralta). Siinä työskennellessä huojuntaan kuitenkin tottui ja viimeiset päivät mentiin jo aika rutinoituneesti. Ekä työkään tuntunut enää yhtä raskaalta, kuin aivan aluksi. Ensimmäisten päivien jälkeen olin monta tuntia aivan kanttuvei ja joskus nukuin muutaman tunnin päikkäritkin. 

Turvavaljaat alkoivat jossain vaiheessa tympiä, ne kuitenkin olivat melko raskaat, mutta pakko niitä oli tietenkin pitää. Oli jokseenkin pysäyttävää käydä yhtenä päivänä syömässä paikasta, josta näki suoraan erään entisen kaupparakennuksen pihaan. Veljeni kaveri kuoli aivan hiljattain pudottuaan rakennuksen katolta. Katto on noin neljässä metrissä. Neljä metriä. Se ei enää telineillä ollessa edes tuntunut missään. Siinä korkeudessa mietti, että kannattaako tässä tasossa työskennellessä edes pitää valjaita. Kyllä. Kyllä kannattaa.

Onneksi emme kuitenkaan joutuneet kokeilemaan valjaita tositoimissa. Epäilen, että huterat telineemme olisivat varmaan kaatuneet päälle, jos sieltä oltaisiin valjainemme tipahdettu.

Tästä päivästä olisi yhtä ja toista valitettavaa (kuten päänsärky, huonot ranskalaiset, sprite joka ei ollut spritea ja eltaantuneenmakuinen kaktusjäätelönkuori), mutta kokonaisuutenaan täytyy todeta, että tämä on ollut ihan mukava päivä.

Saimme eilen hommat valmiiksi ja tänään kävimme purkamassa telineemme. Vähän veemäinen homma, mutta tulipahan tehtyä. 6 euron korkeanpaikanlisä per tunti <3 p="">

Nyt voin alkaa pakkailla ja valmistautua henkisesti lomamatkaan armasta etelänaapuriamme Viroa kohti. Lähden kaverini kanssa sinne ensiviikolla kiertämään vähän läntistä Eestin maata. Saaremaa, Pärnu ja Tallinna olisivat suunniteltuina matkakohteina. Jos vaan isä saisi auton katsottua siihen kuntoon, että se ei kovin luultavasti hajoaisi matkalle. Ei ihan hirvittävästi huvittaisi lähteä vuoden vironopinnoilla tutustumaan paikallisiin autokorjaamoihin. Isä kuulemma tuntee autosanaston viroksi varsin hyvinkin, mutta minulle ei tieto ole vielä periytynyt.