Lasillinen lomaa

Olen lukenut kaksi sivua matematiikkaa ja lukenut puolet filosofian ensimmäisestä oppikirjasta. Olen siis aloittanut kertaamisen matikan uusintaan ja filosofian YO:ihin. En ole puolessakaan välissä siitä, mitä minun pitäisi loman aikana tehdä. Hmm… (Ei saa tietenkään unohtaa katonmaalaamista, ruuanlaittoa, siivoamista ynnä muuta kotityökivaa.)

Jouduin hankkimaan myös lasit. En tietenkään omasta mielestäni niitä tarvitse. Mitä nyt oikealla silmällä näkee kauas vähän huonosti. Vasemmalla silmällä näkee kauas ja lähelle ihan hyvin. Optikko sanoi, että minulle on kehittymässä toiseen silmään lähi- ja toiseen kaukonäkö. Kysyin, että eikös se ole aika kätevää. Lasit kuulemma silti tarvitsin. Suuri ero silmien välillä saattaa kuulemma aiheuttaa päänsärkyä ja haitata syvyysnäköä.

Lasit päässä näyttää, että kaikkeen on luotu jotenkin keinotekoisesti lisää kolmiulotteisuutta. Linssit vaikuttavat aina jotenkin likaisilta tai harmailta, joten hinkkaan niitä jatkuvasti niiden mukana tulleella liinalla. En viitsi useimmiten käyttää laseja lukiessani, piirtäessäni, tai ollessani koneella (tai sitten pidän niitä sen verran pitkällä nenänvarressa, että näen hyvin niiden yli). Ne kun ovat kaukonäkölasit. Muutoin minun pitäisi pitää niitä päässä koko ajan.

Tuntuu oudolta olla rillipää.