Menetyksiä

Olen tänäkesänä menettänyt yhden ystävän ja kaksi läheistä kissaa. Kissoja mun on melko helppo käsitellä. Ne eivät olleet edes omia kissoja, vaikka tunnistankin, että niiden kuolemat koskettivat. Olen haudannut jo monta kissaa eläessäni. Molemmat tämän kesän kuolemista on hoidettu sen verran hyvin, että mulla on rauha niiden suhteen. 

Sen sijaan huomaan, että en oo jotenkin saanut oksennettua systeemistäni ulos kaikkea liittyen ystävääni.

Haluaisin kirjoittaa hänestä. Muistella sitä ihmistä, jonka tunsin. Pohtia sitä ihmistä, jonka elämässä olin enää nyt niin vähän, että sain kuulla hänen kuolemastaan vasta kuukausia myöhemmin. Kertoa lahjakkaasta ihmisestä, jonka unelmat kuolivat yksi toisensa jälkeen ja joka lopulta puutteellisen lääkityksen aiheuttamien mielialavaihteluiden kourissa tappoi itsensä.

Musta kuitenkin tuntuu, että en nyt pysty siihen tämän enempää. 

Ehkä mun täytyy kunnioittaa sitä.