Tajunnanvirtaessee

Eilen kirjoitin esseen. En tajunnut pohjatekstiä, en ohjeistusta, enkä oikeastaan edes sitä esseetäni. Päädyin esseessäni jotenkin Aristoteleesta hedelmien kautta lohikäärmeisiin ja sitten lopuksi totesin, että oikeastaan koko esseellä ei ole mitään pointtia, koska ihmiset käyttävät kuitenkin käsitteitä ihan miten sattuu. Varsin mielenkiintoinen tajunnanvirtaessee.

Lähetettyäni sen, huomasin että senkin vähän, mitä olin oppimateriaalista luullut tajunneeni, olin ilmeisesti tajunnut väärin. Noh, mikäs siinä. Oppimateriaalissa koko ajan hoettiin, että mimesis on yksi väärinymmärretyimpiä termejä. Voinhan tietysti väittää, että käytin sitä tietoisesti väärin korostaakseni sanomaani siitä, että kaikki kuitenkin tulkitsevat sen ihan päin honkia.

Ja mistäänhän ei huomaa mieltymystäni kummallisiin, tarpeettoman pitkiin uusioyhdyssanoihin.