Luentomuistiinpanoja

Olen osallistunut englanninkieliselle luentosarjalle, mikä on vastoin tapojani ja uskomustani, etten mukamas osaa englantia kunnolla. Melko hyvin sitä kyllä ymmärtää, kun ei niiden luennoitsijoidenkaan englanti mitään lyyristä neroutta ole. Keskittymiskyvyllä on vaan tapana aina välillä herpaantua. Suunnilleen puolesta välistä muistiinpanoni alkoivat näyttää yhä... kummallisemmilta:

ATSTEEKIT HYÖKKÄÄ LONTOOSEEN!!!<< Hyvää kulttuurisen muistin tematisoimista

Jan Assmann: Muistin levelit
Komminukaatio-muistilla on tapana kadota parissa sukupolvessa.

›› IDENTITYIdentity means sameness, but what is same and entäs muutos?
Roolipelausta päivän aikana. Sitä on identiteetti... ja mun luennot.

”Miksi ihmiset muistavat asioita väärin? Whats inner truth about that?” ja sitten holokausti ja ”wonderful experience” samassa yhteydessä... >> Siksi ihmiset tekee virheitä muistellessaan.

Heidegger mainittu. Johtaa meidän mortal deathiin. Freud mainittu myös. Flashbackit ja detailit eventin ympärillä.

”Faggoty of humanity”? Taisin kuulla väärin.

Quite monumental... ja jotain ranskankielisiä asioita.

Battlejuttuja menneisyydestä. Kuisman hämmentävä lauluesitys. Common past, jota ei myönnetä.

Identiteetti on sitä, mitä me kerromme omasta menneisyydestämme. WW2. Collective narratives and individual narratives. Illusion of innocent victim.

KHAAOS!!
Narrative identity: Life is seen as a story. Skripti. Emme ole elämämme kirjailijoita, mutta voimme olla sen kertojia.

Voimme muuttaa kulttuurillisia stooreja. Presidentinvaalit.


Kaikkein hämmentävintä tässä on se, että jopa osaan yhdistellä suurimman osan noista asioista suunnilleen niihin yhteyksiin, joissa ne luennolla esiteltiin. Ehkä pitäisi kirjoittaa ne ”puhtaaksi”, ennenkuin unohdan...? Tai ainakin opetella kirjoittamaan kunnollisia muistiinpanoja.

Ihmettelin myös puolen luentoa, kuka ihme on Jean Rhea... sitten tajusin luennoitsijan puhuvan genrestä.