Junamatkailua jälleen

Ah, tätä junalla matkustamista. Jostain syystä konduktöörejä ei useinkaan näytä kiinnostavan lippuni. Täytyy aina olla skarppina, että on varmasti lippu esillä, käsi ojossa ja pyrkiä luomaan konduktööriin katsekontakti ja... No, ei se tälläkään kertaa auttanut. Ehkä siksi, että jouduin viime hetkellä siirtämään katseeni konduktööristä tetrikseen. Ja niin konnari käveli muina miehinä ojossa olevan lippuni ohitse.

Täytyy olla oikeasti tarkka, jos haluaa aina lippuunsa sen leiman.

Noh... Mikäs tässä. Ei varsinaisesti valittamista, kun en leimattuja lippuja varsinaisesti keräile, mutta hassua kylläkin. Ja tuskin VR:kään siinä juuri menettää, kun lippuja ei voi enää käyttää merkityn vuoron jälkeen. Vaikka tosin olen senkin tehnyt, että olen matkustanut samalla lipulla seuraavalla junalla, kun en ole aiempaan ehtinyt. Molemmat olivat vielä IC-junia, joten hintaeroakaan ei varmaan olisi ollut.

Mutta eipä tässä muuta. Jostain syystä liitän violetin usein voimakkaasti marraskuuhun... siis silloin kun en liitä siihen vain epämääräisiä harmaita ja tummia sävyjä. Ihan näin btw.