Väsymys ja vaalit

Väsyttää, sekä ihan noin yleisesti, että erinäiset yhteiskunnalliset aiheet. Mun koko some on täynnä Yhdysvaltojen presidentivaaleja. Tumblr on ollut täynnä sitä koko vuoden. Kyllästyin siellä siihen jo keväällä.

Vituttaa, miksi mun täytyy katsella sitä sekoilua toiselta puolen maapalloa. Kyllä mä sen ymmärrän, että pitää olla perillä maailmalla tapahtuvista asioista, mutta en mä oikeasti jaksaisi katsoa niiden vaalipropagandaa täyttä vuotta. Oikeasti. Viron presidentinvaaleista mä en käytännössä kuullut mitään ennenkuin niiden uusi presidentti oli valittu, enkä mä oikeastaan vieläkään tiedä, millaista arvomaailmaa hän edustaa. Ja siis Viro on kuitenkin meidän naapurivaltio, olen jopa useasti käynyt siellä ja mulla on sieltä tuttuja. Ja kyllä osaan myös viroa.

Väsyttää. Clinton hävisi. Luultavasti siellä päässä mietitään kovasti, että miksi. Ei se mikään tyhmä nainen ole. Samaa ei ehkä voi sanoa Trumpin kannattajista, vaikka heidän reaktionsa tavallaan inhimillisesti ymmärrettäviä olisivatkin. Silti, jostain syystä täälläkin päässä palloa ihmisten jostain kumman syystä pitäisi olla omassa somessaan hirvittävän fiksuja ja ymmärtäväisiä aihetta kohtaan. Siitä huolimatta, että Yhdysvalloilla on avoimen rasistista, islamofobista ja seksististä retoriikkaa käyttävä, tiedevastainen ja epäpätevä presidentti.

Yhdysvaltojen ja koko maailmanpolitiikan kannalta toivon, että siellä selvitetään aika tarkkaan, mikä meni vikaan ja korjataan. Se olisi ihannetilanne.

Koska olemme kuitenkin vain ihmisiä, niin tuskin tapahtuu. Se seuraako tästä kolmatta maailmansotaa, tai ylipäätään mitään erityistä jäänee nähtäväksi. Ainakaan Suomessa ei jytkystä mitään sellaista vaikuta seuranneen. Kaikenlaista muuta paskaa kylläkin.

Minua väsyttää.