Tortai yhteen tosita ötiä

Eilen oli typopäivä. Tänään osaan taas kirjoittaa melkein oikein. Jatkan siis englannin aineeni kirjoittamista.

Tiivistelmä aineestani: Lauserakenteita, joita en osaa käyttää + sanoja, joiden merkitystä en tarkkaan ottaen tiedä + syvällistä paskanjauhantaa + tätä kaikkea enemmän kuin aiemmin = ???

Lopputulosta en uskalla edes arvata. Tavallisesti englannin aineeni ovat olleet ysiä… siis nurin niskoin käännettynä. Vahingossako lienee mennyt… 

Saa nähdä olenko taas keksinyt omia sanoa ja kielioppia. Yritän nyt korjata arvosanaani siitä viallisesta ysistä. Valitsin aineen aiheen sillä perusteella, että ymmärsin otsikon, ja englanninkielistä lisäselvitystä siitä, mitä siitä pitää kirjoittaa, ei ollut. Ei ollut siis paljoa, mitä voisin ymmärtää päin honkia.

Voisin tietysti selittää jotain shittiä siitä miten turhat rajat ahdistavat minua luovana kirjoittajana. Olkoon se vaikka virallinen selitys, mikäli sellaista joskus tarvitsen. Se nimittäin kuulosti ihan käyttökelpoiselta.

Kaveri selitti, ettei saanut aloittaa viittauksella otsikkoon. Ehdotti sen jälkeen aloittaa jollain omakohtaisella kokemuksella. Täytyy myöntää, että meni hetki ennen kuin sain naurun lakkaamaan. Life after death oli aineen aihe. ”Kun kuolin viimeksi...” Haha, olisi ainakin tullut astetta mielikuvituksellisempi aine.