(Mielen)terveyskuulumiset III

Nyt mulla menee ihan hyvin. Ei ahdista tekemättömät asiat, vaikka niitäkin on. Välillä on vaikea motivoida itseään tekemään niitä, mutta ei sillä tavalla ylitsepääsemättömän vaikealta. Jos nyt vaikka vaihteeksi kaikki menisi edes sinne päin kuin strömssössä, niin mää varmaan selviän tästä ottamatta enempää osumaa.

Keskittymiskyky on aika nolla, mutta en tiiä, missä määrin se on varsinaisesti uutta. Mulla on paljon muitakin keskittymishäiriöille tyypillisiä piirteitä. Ei kuitenkaan riittävästi, että niistä saisi diagnoosin. Enkä kyllä tiedä, mitä se varsinaisesti auttaisikaan. En tiedä saako näin lievään keskittymishäiriöön edes lääkitystä. Aina kun unohdan jotain dramaattisempaa, niin äiti käskee mennä lääkärille, mutta en mä koskaan mene.

Pitäisi kyllä soittaa YTHS:lle, ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiölle, ja varata aika hammaslääkärille. Ja laktoosirasituskokeeseen. Sain laktoosi-intorelanssin joskus vuosi sitten, mutta en ole vieläkään saanut aikaiseksi käydä hakemassa diagnoosia.

Voisin soittaa tänään, mutta on sunnuntai. Huomenna pitää keksiä uusi tekosyy olla soittamatta.