Must-read-list

Otin hienon kuvankin tätä varten. Sitten se vanhentui ennenkuin ehdin siirtää sitä koneelle. Olen lukenut ihan kohtalaisesti tänä vuonna kirjoja, vaikka en olekaan jaksanut kirjoittaa tänne kuin aivan muutamasta. Luettavien teosten lista kuitenkin senkuin jatkaa kasvamistaan. Tässä on vain muutamia teoksia aivan liian pitkältä listaltani.

J.K. Rowling: Paikka vapaana

Olin kohtalaisen varma Harry Pottereiden päätyttyä kolmesta asiasta: 1) Kirjailija ei koskaan halua enää kirjoittaa fantasiaa 2) Eikä hän voi kirjoittaa mitään muuta omalla nimellään, mutta 3) Hän tulee kirjoittamaan jotain muuta pseudonyymillä. Olin väärässä. Ja oikeassa. Hän oli kirjoittanut myös jotain ihan muuta kuin fantasiaa psudonyymillä. Mulla vaan jotenkin oli fiilis, että Rowling ei halua identifioitua niin vahvasti fantasiakirjailijaksi. Mutta siis taitava kirjoittajahan Rowling on ja useimmat ammattikirjoittajat kirjoittavat muutakin kuin yhdentyyppistä tekstiä töikseen. Olen siis myös ammatillisesti kiinnostunut.

Katri Rauanjoki: Muuri 

Luennoitsijamme mielestä se oli älykäs ja hyvä kirja, joka on saanut aivan liian vähän huomiota julkaisupaikkansa marginaalisuuden vuoksi (pieni ei-helsinkiläinen kustantamo). Luennoitsijamme lienee ammattilainen, joten pitäähän tämä katsastaa ihan mielenkiinnosta. Lisää syitä: tässä ja tässä.

Johanna Sinisalo: Enkelten verta

Millainen olisi maailma ilman mehiläisiä? Olen tykännyt ennenkin Sinisalon vaihtoehtotodellisuuksista, joten luultavasti tämäkin on lukemisen arvoinen.

Tove Jansson: Taikatalvi 

Oikeasti. Tove oli jännä tyyppi ja mun pitäisi tuntea hänen tuotantoaan paremmin. Siis sitä oikeaa, ei sitä siloteltua muumi-animaatiota. Sanan ja kuvan yhdistämisessä hän oli varsin... täydellisyyttä tavoitteleva. Ei niinkään täydellistä vastaavuutta, vaan sitä, että teksti ja kuva täydentävät toisiaan. Taitatalvi on nyt vain yhtenä esimerkkinä. Muunkin tuotannon lukeminen olisi varmasti hedelmällistä.

Juhana Pettersson: Sokerisamurai 

Kaverini suositteli tätä minulle ja sillä on jännä nimi. Tarvitaanko siihen muuta? No ehkä vähän. Se myös kuvaa mielenkiintoisesti mediaa ja suosiota. Lisää aiheesta löytyy täältä.

Hannu Rajaniemi: Fraktaaliruhtinas

Kvanttivaras oli jännä. Se voi olla vaikealukuinen, mutta jostain syystä se oli silti minulle helppoa seurata. Se pomppi nopeasti paikasta ja asiasta toiseen. Se käytti paljon minulle täysin uutta termistöä, mutta siitä huolimatta rakastan sitä. Ja loppuun oli jätetty cliffhangeri. Pitäähän se seuraavakin osa lukea. Eikös vain? Ja tietysti myös päätösosa Kausaalienkeli.

John Ajvide Lindqvist: Kuinka kuolleita käsitellään

Ostin tämän kirjan kaverilleni. Olen nähnyt kirjailijan aiemmasta kirjasta "Ystävät hämärän jälkeen" tehdyn elokuvan ja pidin siitä. Ihan mielenkiintoista, tummempaa fantasiaa.

Hugh Howey: Siirros

Koska Siilo oli minusta hyvä, pitäähän se Siirroskin lukea.

Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät

Dystooppinen Finlandia-voittaja, jota itse asiassa pidin kiinnostavana jo ennen kuin se varsinaisesti voitti. Tämä vaikutti minusta kuuden kärkeen yltäneistä ehdokkaista mielenkiintoisimmalta.


Sitten vielä pieni lista teoksista, joita olen viimeaikoina lukenut. Jos aivan erityisesti haluatte ajatuksiani kuulla jostain niistä, niin saa heittää pyyntöä.

Luettu:
Markus Zusak: Kirjavaras
Max Brooks: World war Z
Dmitri Gluhovski: Metro 2034
Hugh Howey: Siilo
Johanna Sinisalo: Auringon ydin, Lasisilmä
Christopher Paolini: Perillinen