Kustannustoimittajalle aussie

Muutamia päiviä sitten päädyin selailemaan piirtomielessä australianpaimenkoiran kuvia. Samalla tuli tsekkailtua rodun muitakin ominaisuuksia ja aikani tutkiskeltuani totesin, että se voisi olla minun koirani. Haluan vahti- ja seura/harrastekoiran (joka on mielellään vastaanottavainen koulutettava). Mutta en vain niitä. Olen myös miettinyt lampaiden ottamista. Ei minkään lammasfarmin vaan ihan vain muutaman lampaan. Täällä maalla kyllä tilaa ainakin olisi ja pidän kovasti eläimistä. Eli vahti-, seura- ja paimenkoira. Näiden lisäksi halusin koirani olevan sopusuhtainen, eikä pilalle jalostettu. Vaikka haluankin vahtikoiran, joka pitää kutsumattomat vieraat loitommalla (tai ainakin ilmottaa niistä), en missään tapauksessa halua aggressiivista koiraa.

Eli yksinkertaisesti ilmaistuna haluan monipuolisen, helposti koulutettavan, terveen käyttökoiran. Sen ottamiseen kyllä menee vielä aikaa. Vallankin niin aktiivisen kuin aussie. Se on luultavasti ajankohtaisempi joskus kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä.

Toinen jännä asia on isot kissat. Oi... Maine Coon olisi kiva otus... Hintaa vaan taitaa niilläkin olla... No, sitä katsoo sitten, kun ollaan siinä vaiheessa. (Ja kysyy, mitä se toinen puolisko olisi siitä mieltä. Hih.)

Olen tässä myös katsellut uudestaan noita jatko-opiskelumahdollisuuksia. Arkkitehtuuri on edelleen päällimmäisenä. Olen kuitenkin harkinnut myös graafista suunnittelua ja kustannustoimitusta (eli käytännössä kirjallisuuden opintoja). Jälkimmäiset tukisivat mukavasti kirjailija-vaihtoehtoa.

Graafinen suunnittelu on alkanut vaikuttaa jatkuvasti vain sopivammalta alalta. Kirjojen graafisen ulkoasun tekeminen voisi olla mielenkiintoista. Se, mitä kustannustoimittamisesta luin, myöskin sopisi minulle. Luotto tulevaisuuteen on edelleen kova. Tiesin, että vaikka ei arkkitehtuuri tärppäisikään, niin kyllä mä vaihtoehtoisia suuntia löydän. Lukion opo tosin vaikutti epäilleen asiaa aikoinaan...

Mutta kyllä musta tulee jotain, mikä tukee sitä, mitä jo olen.