Sosiaalinen dysforia

Kehodysforia on transihmisen ristiriita ruumiin ja mielen sukupuolisuuden kanssa. Sosiaalinen dysforia on ristiriita yksilön sukupuolen ja sosiaalisten odotusten kanssa. Voi olla helppoa ajatella, että sosiaalinen dysforia johtuisi siitä, että ihminen olisi hirvittävän huolissaan siitä, mitä muut hänestä ajattelevat. Se ei kuitenkaan ainakaan yksistään ole sitä.

Sosiaalinen dysforia on sitä, kun ihminen alkaa vältellä tiloja, joissa hän tietää tulevansa väärin sukupuolitetuksi. Samalla tavoin kehodysforia saattaa aiheuttaa sen, että ihminen välttelee paikkoja, joissa näkisi oman ruumiinsa kuten peilejä ja suihkua. Pahimmissa tilanteissa oman ruumiinsa näkeminenkin voi aiheuttaa ahdistuskohtauksen, joka invalidisoi koko päiväksi. Samalla tavalla ihminen voi alkaa karttaa ja pelätä sosiaalisia tilanteita, joissa tulee usein väärinsukupuolitetuksi. Tyypillisiä tällaisia tiloja ovat vessat, pukuhuoneet ja juhlat. Kaikki tilanteet, joissa tyypillisesti jako binäärisukupuolten välillä on hirvittävän selkeä. Lievimmilläänkin sosiaalinen dysforia aiheuttaa sen, että kokee olonsa epämukavaksi sosiaalisissa tilanteissa.

Itse olen kokenut erityisen stereotyypittävät tilanteet aina epämukaviksi. Juhlat ovat yksi näistä. Sen lisäksi muutamat muut, kuten ystävänpäivä ja naistenpäivä. Aivan. Ei ole mitenkään sattumaa, että kirjoitan sosiaalisesta dysforiasta naistenpäivänä. Kirjoitan siitä siksi, koska olen yksin kotona, en saa mitään aikaan ja pelkkä ajatus asunnosta poistumisesta tänään tuntuu lamaannuttavalta.

Oon mä ennenkin pysynyt naistenpäiviä kotona. Tuntuu jotenkin kohtalon huonolta vitsiltä, että naistenpäivä on isketty syntymäpäiväni jälkeiseksi päiväksi.