En pidä sanasta cisseksismi

Se ei tarkoita sitä, että kyseistä nimeä kantava ilmiö ei olisi olemassa, tai että se ei vaikeuttaisi sukupuolivähemmistöjen päivittäistä elämää. Syy, miksi en pidä siitä on se, että aina, kun se tulee keskusteluun, keskustelusta tulee mahdotonta. Ja siis tämä sama tuntuu tapahtuvan aivan riippumatta siitä missä piireissä tämä keskustelu käydään. Silloin keskusteluissa tapahtuu hyvin samanlainen efekti kuin silloin, kun otetaan keskusteluun termi rasismi. Paitsi, että rasismin katsotaan useammin olevan oikeasti olemassa oleva asia.

Otetaanpa pari askelta taaksepäin. Mikä on cisseksismi? Ensinnäkin täytyy tietää, mitä on cis. Termillä cis-sukupuolinen tarkoitetaan henkilöä, joka on sinut sen sukupuolen kanssa, joka hänelle on syntymässä määritelty. Suurin osa maailman ihmisistä on cissukupuolisia. Kyllä, myös silloin kun eivät sitä aktiivisesti ajattele tai tähän termiin identifioidu. Kyseinen termi on luotu ei-arvottavaksi tavaksi puhua henkilöistä, jotka eivät ole transihmisiä. Käytännössä kaikki muut termit arvottavat transsukupuoliset ihmiset jotenkin vähemmän sukupuolensa edustajiksi. Termiä cis tarvitaan siinä, missä tarvitaan termiä heterokin. Yhteistä näille molemmille on se, että ne kuvaavat tilaa, joka on tässä yhteiskunnassa normi. Koska se on normi, siitä ei useinkaan katsota tarpeelliseksi puhua yhtä paljon kuin asioista, jotka eivät ole normi. Sen vuoksi termiä cis käytetään vähemmän kuin termiä trans ja hetero tuottaa vähemmän hakutuloksia kuin homo. (Sen lisäksi, että toki myös sanalla trans viitataan myös moniin muihin asioihin ja se on esimerkiksi englanninkielen sanassa transportation ja homo on ihmisen latinankielisessä nimessä.)

Termillä cisseksismi tarkoitetaan sitä, että oletetaan kaikkien olevan cis tai pidetään transsukupuolisia vähemmän oikeina miehinä ja naisina. Cisseksismiin kuuluu muun muassa se, että jalkovälin katsotaan määrittävän ihmisen sukupuoli. Cisseksismistä kaikkine muotoineen ei myöskään pääse automaattisesti eroon sillä, että on itse transsukupuolinen. Yhteiskunta, jossa olemme kasvaneet on cisseksistinen ja se on vaikuttanut meihin kaikkiin enemmän tai vähemmän.

Samaan aikaan cisseksismi nostaa helposti pintaan hyvin voimakkaitakin tunteita niissä ihmisissä, joiden elämään se vaikuttaa. Pahimmillaan cisseksismi aiheuttaa sen, että transsukupuolinen ei saa elää omalle sukupuolelleen tyypillistä elämää ja hänen sukupuolikokemustaan jatkuvasti mitätöidään. Se voi johtaa ja on usein johtanutkin itsemurhiin ja itsemurhayrityksiin. Esimerkkinä käyköön vaikka paljon Yhdysvalloissa huomiota kerännyt Leelah Alcornin tapaus.

Se, että sinua ei koko elämäsi aikana kohdeltaisi oikeana sukupuolesi edustajana on oikeasti aika musertava ajatus. Siitä huolimatta olen itsekin, kun nämä asiat olivat vielä uusia, nimittänyt cissukupuolisia miehiä "oikeiksi miehiksi". Tämän tyyppinen terminologinen kömmähdys on yksi asia, missä cisseksistisen yhteiskunnan käytännöt näkyvät. Cisseksismi näkyy myös siinä, että sana sukupuolielin on tällä hetkellä asiallisimpana pidetty tapa puhua siitä, mitä kullakin on jalkovälissä. Sanassa varsin vahvasti implikoidaan, että kyseessä on sukupuolen kannalta oleellinen värkki. Mutta kyllä, se on edelleen virallisesti täysin oikea termi, enkä oikeastaan tiedä parempaakaan ehdotusta viralliseksi nimitykseksi niille värkeille.

Joka tapauksessa, kun laitetaan vastakkain henkilö, jolle asia laajemmassa mittakaavassa, yhtään liioittelematta elämän ja kuoleman kysymys ja henkilö, jolle sana tarkoittaa lähinnä toisen osapuolen aggressiivista käytöstä ja pikkumaista termeistä nipottamista... Niin varmaan ymmärrättekin, että soppa on valmis. En pidä siitä sanasta, ilmiöstä, sen vaikutuksista, enkä keskustelukulttuurista sen ympärillä.